Koulupoliisitoimintaan kaksi miljoonaa – näin rahat käytetään

Poliisi lisää läsnäoloa kouluissa muun muassa virtuaalisten oppituntien kautta. Lisäksi poliisin on tarkoitus tulla kouluille paikan päälle aiempaa useammin.

Asiasta kertoivat sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Koulut saavat myös ohjeistuksen asioista, joista koululla on velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle. Poliisi lupaa myös, että ongelmatilanteissa koulut tavoittavat poliisin aiempaa paremmin puhelimella tai sähköpostilla.

Poliisiylijohtaja kertoo STT:lle, että virtuaalioppitunneilla käsitellään muun muassa kiusaamista ja miten poliisi siihen suhtautuu. Myös koulujen työntekijät saavat poliisilta ohjeistusta.

–  Kasvatamme kouluhenkilökunnan tietoisuutta siitä, milloin heillä on oikeus ja velvollisuus kutsua poliisi paikalle. Nyt on ollut selvästi epätietoisuutta siitä, milloin asia kuuluu poliisille, milloin ei. Uskon, että vuorovaikutus koulujen ja poliisin välillä tulee lisääntymään ihan keskeisesti.

Koskimäen mukaan kouluissa tapahtuvissa väkivaltatilanteissa poliisi pääsee jatkossa paikalle aiempaa useammin. Tavoitteena on saada kouluista tieto väkivallasta mahdollisimman nopeasti.

–  Poliisin läsnäolo kouluissa tulee näkymään koko maassa, Koskimäki lupaa.

Koulupoliisitoiminta rahoitetaan poliisin saamalla lisärahoituksella. Syksyn budjettiriihen yhteydessä kerrottiin, että poliisin 11 miljoonan euron lisärahoituksesta kaksi miljoonaa käytetään koulupoliisitoimintaan.

Katujengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan käytetään viisi miljoonaa ja talousrikostorjunnan tehostamiseen 3,5 miljoonaa. Koska lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan, lisätään poliisin määrärahoihin pysyvästi noin 600  000 euroa. Eduskunta päättää talousarviosta joulukuussa.

"Rumaa ja huonoa käyttäytymistä"

Poliisiylijohtajan mukaan poliisi on selvitellyt kouluissa viime aikoina muun muassa väkivaltatilanteita ja väkivallalla uhkaamisia.

–  On ollut sellaisia esineitä hallussa, joita edes aikuisten ei ole luvallista pitää. On ollut päihteitä, vapea ja tämän tyyppistä. On ollut kiusaamista. Kirjo on laaja.

Lisäksi poliisi on hänen mukaansa selvittänyt kouluihin kohdistuvia uhkauksia.

Koskimäen mukaan kouluissa käyvät poliisit eivät ole erityinen ryhmä poliisin sisällä, vaan poliisit osallistuvat koulupoliisitoimintaan laajasti. Tämä on hänen mukaansa tärkeää poliisin uskottavuuden säilyttämiseksi.

Onko poliisin uskottavuus siis kärsinyt lasten ja nuorten keskuudessa?

–  Sellaista ilmiötä on viime vuosina ollut havaittavissa, että aina ei ole arvostusta virkavaltaakaan kohtaan. Osaltaan pyrimme varmastikin puuttumaan tähän koulupoliisitoiminnalla. Joidenkin nuorten osalta poliisi kohtaa erittäinkin rumaa ja huonoa käyttäytymistä enemmän kuin aikaisemmin.

Koskimäki kertoo, että poliisi pyrkii kiinnittämään jatkuvasti huomiota valvonnan uskottavuuteen.

–  On olemassa kiinni jäännin riski ja terve pelko kiinni jäämistä kohtaan. Kun tekee väärin, siitä joutuu vastuuseen. Vaikka ei olisi vielä täyttänyt 15, voi joutua esimerkiksi vahingonkorvausvastuuseen. Tämä on yksi haitallinen seuraamus, jonka me haluamme aiheuttaa ja antaa nuorille kielteisen kokemuksen siitä, että on tehnyt väärin.

Ilmapiiri kouluissa on poliisiylijohtajan mukaan edelleen vastaanottavainen. Hänen mukaansa on tärkeää muistaa, että suurin osa nuorista käyttäytyy erittäin hyvin ja poliisia kunnioittavasti.

–  Pyrimme ennen kaikkea siihen, että poliisi tulee tutuksi lapsille ja nuorille ja he tietävät, että poliisi on kuitenkin heitä varten.

Lue myös:

Kiusaaminen jättää kauaskantoiset jäljet: "Ei pitäisi jäädä arvuuttelemaan, onko tämä kiusaamista"

Iphone, Coca-cola, skuutti: Suomalaiskoulun aakkoslaput puhuttavat – Opetushallitus arvioi

Laaja tutkimus: Osaamiserot oppilaiden digitaidoissa kasvaneet – näin Suomi pärjäsi vertailussa