Peukaloiselle ei kiristyvä pakkanen tiedä hyvää. Monet lajitoverit ovat muuttaneet Keski-Eurooppaan, mutta joka vuosi niitä jää talvehtimaan myös Suomeen.
Ravintoa tarjoava pieni sulapaikka on jäätynyt ja ruokaa pitäisi löytää. Linnut selviävät kovastakin pakkasesta, jos ruokaa on tarjolla.
– Jos ne löytävät ruokaa, ne pärjäävät kyllä. Energiaa ne tarvitsevat paljon enemmän kuin lämpimällä säällä. Energiaa kuluu lämmöntuotantoon perusaineenvaihdunnan ja liikkumisen lisäksi, BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved selittää.
Pienimmät linnut kärsivät pakkasista eniten
Hankalinta pakkasella on kaikkein pienimmillä linnuilla, esimerkiksi puukiipijöillä ja hippiäisillä. Ruokintapaikkoja hyödyntävät linnut selviävät parhaiten.
– Parhaiten pärjäävät ne, jotka aktiivisimmin käyvät lintulaudoilla helpon ruuan äärellä, esimerkiksi talitiainen, sinitiainen ja muut tavallisimmat pihalinnut, Södersved luettelee.
Linnut säästelevät energiaa pakkasella
Pakkasella monet linnut istuvat paikoillaan ja pörhistelevät höyheniään. Ne yrittävät pysyä lämpiminä ja säästää energiaa pysyttelemällä paikoillaan. Aamuisin ja illansuussa tankataan ruokaa, jotta pärjätään seuraavaan päivään.
Talipallot, pähkinät ja siemenet maistuvat, koska ne ovat hyvin energiapitoista ravintoa. Kaikki pikkulinnut eivät silti selviä talven yli.
– Sitä ei kukaan osaa sanoa, minkä verran niitä kuolee, mutta herkimmistä lajeista joinakin talvina saattaa hyvin suuri osa kannasta kuolla, Södersved toteaa.
Vesilinnut pärjäävät, jos löytyy sulapaikka
Vesilinnut, esimerkiksi sinisorsat, pärjäävät pakkasilla kunhan vesi pysyy sulana.
– Kun ruokaa löytyy, ne pärjäävät kyllä. Pitää tietenkin olla myös sulaa, missä ruokailla. Jos joku paikka jäätyy, linnut siirtyvät pitkiäkin matkoja seuraavalle sulalle, Södersved sanoo.
Joka vuosi Suomeen jää talvehtimaan myös sellaisia lajeja, jotka yleensä muuttavat etelämmäs viettämään talvea. Tänä talvena esimerkiksi järripeippoja on jäänyt runsaasti Suomeen. Myös harmaahaikaroista ja luhtakanoista on useita havaintoja.