Venäjän sotakone on köhinyt Ukrainassa yli kolme kuukautta.
Vaikka Kremlin sotilaat onnistuneet valloittamaan osia Ukrainasta, ei se ole pystynyt saavuttamaan tavoitteitaan. Tästä ilmeisimpänä esimerkkinä Kiovan valloituksen epäonnistuminen.
Osin ongelma on ollut yksinkertaisesti se, ettei Venäjällä alun perinkään ollut riittävästi sotavoimia sen kokoiseen operaatioon, jota se yritti toteuttaa.
Myös strategisia ja taktisia kömmähdyksiä on riittänyt. Asiantuntijat toisensa jälkeen ovat esimerkiksi ihmetelleet, miksi panssarivaunut liikkuvat ryppäissä ilman muiden aselajien tukea.
Huhtikuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin nimitti Aleksandr V. Dvornikovin Ukrainassa olevien venäläissotilaiden komentajaksi.
Tuolloin arvioitiin, että Dvornikov selkeyttää armeijan organisaatiota siten, että esimerkiksi aselajien yhteistyö toimii jatkossa paremmin.
Toukokuussa Britannian puolustusministeriö kertoi, että Venäjä on antanut kenkää esimerkiksi Harkovan valloituksessa epäonnistuneelle panssarikenraalille.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Videolla näkyy, miten venäläinen miehistönkuljetus räjähtää, oletettavasti miinaan.
"Armeijat voivat muuttua, jos..."
Venäjän strategia on vaihtunut, ainakin osin ja tavallaan pakon vuoksi.
Kiovan ja Harkovan sijaan Venäjä pyrkii valloittamaan Severodonetskin, jonka arvo on enemmän symbolinen kuin strateginen, arvioi ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Lue myös: Venäjä päätti keskittyä Severodonetskiin – Ukraina haistoi tilaisuuden ja hyökkäsi: "Hyödyntää Putinin päätösten luomia heikkouksia"
Joistain muutoksista huolimatta Venäjä toistaa yhä samoja virheitä, joita se teki sodan alkuvaiheessakin, arvioi Yhdysvaltalainen viranomainen The New York Timesille.
– Minua jatkuvasti hämmästyttää tämä "he tekevät samoja virheitä" -analyysi, Yhdysvaltain armeijan kenraaliluutnantti evp. Mark Hertling puolestaan toteaa Twitterissä viitaten NYT:n artikkeliin.
Hertling on muun muassa komentanut divisioonaa Irakissa vuosina 2007–2008 ja Yhdysvaltain Euroopassa olevia joukkoja vuosina 2011–2012.
– Jotkut armeijat voivat muuttua ja sopeutua uusien johtajien avulla, jos nuo johtajat ovat hyviä ja jos armeijan pohjakoulutus ja sotilaskulttuuri on hyvällä tasolla ennen sotaa, Hertling toteaa.
– Venäjällä ei ole kumpaakaan, Hertling jatkaa.
"Syvälle ulottuvia ongelmia"
Venäläisjoukkojen uuden komentajan Dvornikovin johdolla esimerkiksi ilmavoimien ja maavoimien yhteispeli on parantunut, New York Times kirjoittaa. Ihmemies hän ei kuitenkaan ole.
– Venäjän hyökkäys ei etene idässä kovin paljon eri tavalla kuin lännessä, koska he eivät ole pystyneet muuttamaan Venäjän armeijan luonnetta, toteaa konflikteja analysoivan amerikkalaisen Critical Threats Projectin Frederick W. Kagan NYT:lle.
– Venäjän armeijassa on syvälle ulottuvia ongelmia, joita he eivät olisi pystyneet korjaamaan muutamissa viikoissa, vaikka he olisivat yrittäneet. Ongelmat ovat syviä ja perustavanlaatuisia, Kagan jatkaa.
Lue myös: Saksa aikoo toimittaa Ukrainaan modernia ilmatorjuntakalustoa
Pentagonin näkemyksen mukaan yksi Venäjän armeijan perusongelma on, että sotilaita ei niin sanotusti kouluteta etsimään itse parasta mahdollista ratkaisua annettuun tehtävään.
"Putin osallistuu päätöksiin yhä enemmän"
Sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa uskotaan, että Ukrainan sotaa johdettiin sen ensimmäisten viikkojen aikana pitkälti Kremlistä.
On myös esitetty, että Putin johtaa sotaa henkilökohtaisesti ja tekee taktisen tason päätöksiä, jota Suomen entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri kuvaili "Perikato-tunnelman tiivistymiseksi".
– Kuulemme jatkuvasti, että Putin osallistuu (päätöksentekoon) yhä enemmän. Tiedämme, että jos presidentti sekaantuu kohteiden valintaan ja operatiivisiin päätöksiin, niin siitä seuraa katastrofi, entinen Pentagonin viranomainen, nykyinen McCain Institutin johtaja Evelyn Farkas toteaa New York Timesille.
Lue myös: Jos Ukrainan uhoama suurhyökkäys toteutuu, on Putinilla ison päätöksen aika: "Tykistöupseerin koulutus, ei niillä opeilla sotaa käydä"
Kun Venäjä vetäytyi Kiovan alueelta, heitettiin tappion kärsineet joukot nopeasti uusiin taisteluihin Itä-Ukrainassa.
– Meidänkin armeija olisi vaikea huoltaa ja organisoida uudelleen kahdessa viikossa sellaisen murskatappion jälkeen, arvioi kenraali evp. Philip Breedlove The New York Timesin mukaan.
– Venäjän joukot työnnettiin takaisin taisteluihin liian nopeasti. Sen päätöksen täytyi tulla Moskovasta, Breedlove jatkaa.
Lue myös: Ukraina on ollut hyvin vaitonainen omista tappioistaan – nyt Zelenskyi kertoi lukuja: "Joka päivä jopa 100 kuolee ja 500 haavoittuu"
7:27
Näin eversti Petteri Kajanmaa arvioi Ukrainan sodan tilannetta.