Kuinka ihminen voi palata henkiin oltuaan elottomana tunnin? Lääkäri paljastaa syyn Patrikin ihmepelastumiseen

0:39img
Näin jäihin pudonnut Patrik pelastettiin.
Julkaistu 28.02.2017 20:13(Päivitetty 28.07.2024 16:12)
Toimittajan kuva

Raija Kantomaa

raija.kantomaa@mtv.fi

@RaijaKantomaa

Korppoolainen Patrik Finneman totesi aiemmassa jutussa MTV Uutisille, että hukkuminen on samanlaista kuin nukahtaminen – ihana kuolema. Oli äärimmäisen pienestä kiinni, että Finneman elpyi henkiin kertomaan kokemuksestaan.

Uusimme vuonna 2017 julkaistun jutun 28.7.2024, jolloin poliisi kertoi, että Vantaan Kuusijärvestä perjantaina 26. heinäkuuta elottomina löydetyt lapset ehtivät olla veden alla 20 minuuttia ennen kuin heidät löydettiin. Lasten tila on vakava. 

Finneman tarkasti kolme viikkoa sitten jäätilannetta ja putosi hyiseen mereen. Hän jäi henkiin, vaikka oli elottomana noin tunnin. Miten se oli mahdollista?

Patrikin hengen pelasti pintapelastaja Mikko Knuutilan ja muun hoitohenkilökunnan ripeän toiminnan lisäksi hypotermiaan vajoaminen. Hypotermia pienentää ihmisen hapen kulutusta.

Turun yliopistollisen keskussairaalaan tuodaan vuosittain hoidettavaksi 2–5 hypotermiapotilasta riippuen siitä, millainen jäätalvi on. Jäihin pudonneet ovat pääosin kelkkailijoita, pilkkijöitä ja retkiluistelijoita, harvemmin lapsia.

– Hypotermia aiheutuu, kun potilas kylmettyy nopeasti. Arvioisin, että merivesi on nyt noin neljäasteista. Ihmisen hapenkulutus on suorassa suhteessa kehon lämpötilaan eli se vähenee kehon jäähtyessä. Hypotermia parantaa ihmisen eloonjäämismahdollisuuksia ja vähentää aivoihin hapen puutteesta syntyviä vaurioita, toteaa aikuisten teho-osaston osastoylilääkäri Mika Valtonen TYKS:istä.

Valtosen mukaan tärkein asia hukkuneen toipumisennusteessa on se, että millainen hapenpuute ehtii kehittyä ennen verenkierron palautumista. Kesällä hukkuneiden pelastustoimissa hypotermian suojaava vaikutus on vähäisempi lämpimämpien olosuhteiden vuoksi ja elvytysviiveiden marginaalit kapenevat.

Patrik lämmitettiin sydän-keuhkokoneella

Finnemanin mukaan hänen ruumiinlämpönsä oli vain 26 astetta, kun hän tuli TYKS:iin ja hänet kytkettiin tämän vuoksi sydän-keuhkokoneeseen.

Näin alhainen lämpötila luokitellaan jo vaikeaksi hypotermiaksi, jota voidaan hoitaa vain yliopistollisissa keskussairaaloissa, missä on mahdollisuus kajoavaan lämmitykseen sydän-keuhkokonetta käyttämällä.

– Vaikea hypotermiapotilas kytketään sydän-keuhkokoneeseen, johon potilaan verenkiertoa ohjataan 3-4 litraan minuutissa. Tämä hapettaa ja poistaa hiilidioksidia verestä eli kone toimii kuten oikeat keuhkot. Kun keho on lämmennyt riittävästi, niin sen jälkeen sydän voidaan käynnistää uudelleen, kuvailee Valtonen.

Valtosen mukaan sama tekniikka on käytössä joissakin avosydänleikkauksissa, joissa ihminen voidaan jäähdyttää jopa 18–20-asteiseksi. Verenkierto voidaan silloin pysäyttää kokonaan pariksikymmeneksi minuutiksi.

– Nykyisin tavanomaisissa 4-6 tuntia kestävissä avosydänleikkauksissa hyödynnetään lievää hypotermiaa eli keho jäähdytetään 33–34-asteiseksi, lisää Valtonen.

heikot jäät hukkuminen pelastautuminen

Heikoille jäille pudonneelta puuttuvat yleensä kaikki pelastusvälineet, harmittelee osastonylilääkäri Valtonen.

Patrik toipunut ihmeellisen nopeasti

Patrik Finneman kertoo, että hän oli tehohoidossa vain muutaman päivän. Nyt hänellä on antibioottikuuri hoitamassa keuhkoja ja hyytävästä vedestä on muistona kylmänä tuntuvat jalat ja kädet, joiden hän toivoo paranevan.

Valtosen mukaan hypotermiapotilaan hoito voi kestää teholla muutamasta päivästä viikkoihin ja pahimmassa tapauksessa kuukausiin – joskus hapenpuutteen aiheuttamat vauriot ovat niin pahat, että potilas ei enää palaa tajuihinsa.

– Toipuminen vie kaiken kaikkiaan kuukausia. Hukkumiseen liittyy usein myös antibiooteilla hoidettava kemiallinen keuhkokuume, jonka vaikeimmassa muodossa kuolleisuus on jopa 30-40 prosenttia, sanoo Valtonen.

Valtonen korostaa, että ihmisen pudottua jäihin tai veteen hätänumeroon soittaminen kannattaa tehdä ensin ja mennä sitten vasta pelastamaan – muutoin ammattilaisten apu voi tulla paikalle liian myöhään.

– Hätäsoiton jälkeen tärkeässä roolissa on aina myös maallikon aloittama elvytys, millä ostetaan lisäaikaa sille, että ammattiauttajille jää riittävästi aikaa ehtia paikalla, muistuttaa Valtonen.

Juuri näin Patrikin mökkinaapuri Lasse toimikin. Soitettuaan hätänumeroon hän heitti Patrikille avantoon köyden, mutta kaksikon voimat eivät riittäneet nostamaan miestä ylös vedestä. Märät vaatteet olivat tehneet 110-kiloisesta Patrikista lähes 200-kiloisen.

Paikalle hälytetyn Super Puman miehistössä oli kohtalon oikusta pintapelastaja Mikko Knuutila, joka on Finnemanin ystävä. Knuutila sai vedettyä merestä elottoman ystävänsä. Juttumme video on taltioitu kriittisimmällä pelastushetkellä.

Elvytys aloitettiin heti ja sitä jatkettiin koko matka TYKS:iin. Finnemanille annettiin kaikkiaan 11 sähköiskua, jotta hänen sydämensä käynnistyisi.

Finnemanin pelastamisesta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa