Gerontologian professori Marja Jylhä kyseenalaistaa THL:n vanhustenhoitoa koskevat laatututkimusten tulokset, sillä ne perustuvat yksikköjen esimiesten arvioihin. Jylhän mukaan ne eivät yksin kelpaa vanhuuspolitiikan pohjaksi.
THL:n tutkimuksen mukaan 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä täyttää suositellun 0,5 vähimmäismitoituksen. Allekirjoitatteko tämän?
– Ei ole ihan selvää, mistä mittaustulokset kertovat. Tiedot on saatu hoitoyksiköiltä itseltään, mutta ne voivat kattaa myös aputyöntekijöitä kuten siivoojia ja niin edelleen.
Jylhän mukaan pitää ottaa huomioon myös se, että erityisesti suurten monikansallisten toimijoiden paikoissa hoitoalan työntekijöiden töitä on laajennettu niin, että siellä ei ole enää avustavia ihmisiä.
– Hoitajat siivoavat, tekevät ruokaa, pesevät pyykkiä. Vaikka näennäisesti mitoitus täyttyy, oikeasti se ei täyty, jos hoitotyötä tekevät ovatkin pyykillä tai pesemässä lattiaa, sanoo Jylhä.
Lue myös: Kaksi yöhoitajaa riittää yhtaikaa kolmeen yksikköön: MTV-selvitys – hoivayhtiö Attendo on pyrkinyt useasti tinkimään hoitajamitoituksissa, korkein hallinto-oikeus tiukasti Valviran puolella
Jylhä: Mitoituksen täytyisi olla minimissään 0,7
Mitoitussuositus on se puolikas henkilökunnan työntekijä per asiakas. Onko suositus säällinen?
– Mitoitusten taso voi olla jälkeenjäänyt. Mitoitussuositukset on tehty aikana, jolloin hoidettavat vanhukset olivat paremmassa kunnossa, professori Jylhä sanoo.
– Jos tilanne olisi hyvä, lukuja ei tarvittaisi ollenkaan. Mutta kun tilanne on se, että kaikki tehdään niin halvalla kuin suinkin voidaan, mitoituksia pitää olla. Kyllä sen ainakin 0,7 täytyisi olla minimissään ja tämän tulisi tarkoittaa nimenomaan hoitohenkilökuntaa.
Lue myös: Hoitajaliitto: Vanhukset 18 tuntia ravinnotta, hoitajat nääntyneitä työn määrästä – "Tämä on kotihoidoissa ihan tyypillistä"
THL:n tulosten perusteella ei voida sanoa, onko julkinen tai yksityinen vanhustenhoito toistaan parempaa. Onko näin?
– THL:n kysely on tehty hoidon tarjoajille. Yksityinen hoiva on vielä julkista vaíhtelevampaa. Palveluntarjoajina on suuria monikansallisia yrityksiä ja pienempiä suomalaisia yrityksiä. Lisäksi on järjestöjä, joiden tavoitteena ei ole voiton tekeminen laisinkaan. On esimerkiksi yksiköitä, jotka hankkivat itse lisää rahoitusta, että voisivat antaa parempaa hoitoa.
Jylhä korostaa, että yksityisten yritysten ja kunnan välillä on se radikaali ero, että yritysten tavoite on tuottaa voittoa ja kunnan tavoite on tuottaa hyviä asioita kuntalaisille.
– Kunnan puolella johtamisketju toimii samassa ketjussa kunnanjohtajasta hoitoapulaiseen. Kun kunta ostaa yksityiseltä, välissä on monia katkoksia. Kunta ei voi sanoa suoraan yksityiselle, että te järjestätte tämän asian näin, kunnan tuottaman palvelun osalta näin sen sijaan voidaan tehdä.
"Mahdotonta sanoa, mikä on esimiehen mielestä riittävästi"
THL on selvittänyt ympärivuorokautisen hoivan laatua muun muassa erilaisiin toimintoihin kytketyillä kysymyksillä. Vastaajina ovat toimineet yksiköiden esimiehet. Esimerkiksi julkisella puolella asiakkaista 28 prosenttia pääsee tulosten mukaan mielestään riittävästi ulkoilemaan. Yksityisellä puolella luku on 50 prosenttia. Miten kommentoitte tätä?
– Sikäli kun tiedän näitä asioita on kysytty hoitajilta. Aika monimutkaista on tulkita, miten hoitaja arvioi sitä, mikä asukkaan mielestä on riittävästi. En anna tuollaiselle tiedolle paljon painoa, Jylhä sanoo.
Ministeriön antaman laatusuosituksen mitoitukseen saa laskea myös muuta kuin hoitohenkilökuntaa, esimerkiksi avustavaa henkilökuntaa.