Tutkimustulosten perusteella ei voida sanoa, että yksityinen tai julkinen hoito olisi toistaan parempaa. Tähän päätyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vanhuspalveluihin keskittyvät laatututkimukset. Kuitenkin tulosten mukaan paljon parjatulla yksityissektorilla virikkeellisyys on huomattavasti julkista vahvempaa.
Yksiköihin lähetettyihin kysymyksiin vastasivat esimiehet, eivät asiakkaat eikä muu henkilökunta. Parantamisen varaa on joka puolella.
– Sekä julkisella että yksityisellä on kehitettävää ja molemmilta löytyy sekä hyviä että huonoja yksiköitä, tiivistää THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar.
Henkilöstömitoituksen suhteen näyttää siltä, että julkisella puolella tilanne on hieman parempi.
– Niitä yksiköitä, joissa mitoitus on 0,6 tai suurempi, on julkisella puolella enemmän.
95 prosenttia täyttää mitoitussuosituksen
Ylipäätänsä mitoitustilanne on THL:n mukaan pääosin kattavalla tasolla.
– Vanhuspalvelujen laatusuosituksessa määritelty vähimmäismitoitus, 0,5 hoitajaa asiakasta kohden toteutuu THL:n selvityksen mukaan 95 prosentissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä. 22 prosentissa yksiköistä on 0,7 hoitajaa asiakasta kohden, toteaa Hammar.
Hammar muistuttaa, että toisinaan vähimmäismitoitus ei ehkä ole riittävä, varsinkin jos hoidetaan hyvin hauraita, paljon apua tarvitsevia, kuten muistisairaita, tai saattohoidossa olevia asukkaita.
Laatu on kuitenkin paljon muutakin kuin vain mitoitus. THL:n tutkimuksessa laatua on tutkittu myös toimintakäytäntöjen osalta muun muassa siten, miten asukas on itse voinut päättää esimerkiksi ylösnousu- ja nukkumaanmenoajastaan, onko ulkoilumahdollisuuksia riittävästi tai onko asukas saanut osallistua oman hoitonsa suunnitteluun.
Yksityinen peittoaa julkisen toiminnallisuudessa
Kun katsotaan tulosten prosentteja tehostetun palveluasumisen osalta, voidaan nähdä, että yksityinen peittoaa julkisen asiakkaiden toiminnallisuudessa ja virikkeellisyydessä.
Asiakas päättää ylösnousu- ja nukkumaanmenoaikansa: Julkinen 53%, yksityinen 63%.
Asiakas päättää ruokailuaikansa: julkinen 22%, yksityinen 30%.
Asiakas pääsee mielestään riittävästi ulkoilemaan: julkinen 28%, yksityinen 50%.
Asiakas osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun itse ja tarvittaessa omaistensa/läheistensä tukemana: julkinen 55%, yksityinen 64%.
Asiakas osallistuu mielekkääseen tekemiseen ja harrastamiseen: julkinen 36% ja yksityinen 50%.
Osallistuu sosiaalista vuorovaikutusta tukevaan toimintaan (esim. keskustelu- ja lukupiirit): julkinen 33% ja yksityinen 46,5%
Hammarin mukaan voi olla, että yksityisellä sektorilla on kiinnitetty enemmän huomiota osallistavaan hoivakulttuuriin.
Asiakasrakenne ja henkilöstörakenne näyttävät samanlaiselta sekä julkisella että yksityisellä puolella.
– Tehostetussa palveluasunnoissa noin 80 prosenttia on lähi- tai perushoitajia.
Tutkimus kuvaa tilannetta toukokuussa 2018
THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimus käsittää ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon toimintayksiköt Suomessa.
Toukokuussa 2018 kotihoidon, tavallisen palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt ympäri Suomen vastasivat toimintayksikkökyselyyn.
Tiedonkeruu lähetettiin kaikkiaan 2158:aan ympärivuorokautista hoivaa ja 938:aan kotihoitoa tarjoavaan toimintayksikköön. Toimintayksikkökyselyssä kysyttiin toimintatavoista, asiakkaista, henkilöstöstä ja johtamisesta.
Vastaukset kattavat 71 % kaikista kotihoidon säännöllisistä asiakkaista ja 95 % kaikista ympärivuorokautisen hoidon pitkäaikaisasiakkaista.
Ministeriön antamaan laatusuosituksen mitoitukseen saa laskea myös muuta kuin hoitohenkilökuntaa, esimerkiksi avustavaa henkilökuntaa.