Kultaranta-keskusteluissa puitiin Suomen mahdollista roolia Natossa – sopuisien rajasuhteiden jatkumisesta Venäjän kanssa toivottiin mallia Norjasta

Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe sanoo, että hänestä puolustusliitto Natossa ei tulisi olla mitään erillistä "pohjoismaista" fraktiota eli osaa.

– Meillä tulisi olla läheistä yhteistyötä politiikassa ja arvoihin liittyvissä kysymyksissä, mutta erillinen blokki voisi luoda vain lisää vastustusta, hän sanoi jättäen auki sen, mihin hän tarkalleen viittasi vastustuksella.

Störe kommentoi asiaa Naantalin Kultarannassa järjestetyssä keskustelussa, jossa aiheena oli pohjoismainen malli ja turvallisuus. Englanninkieliseen paneeliin osallistuivat Stören lisäksi eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.), Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz ja Ruotsin ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Björn Fägersten.

Störe nosti esille myös sen, että Venäjän ja Norjan rajasuhteissa ei ole jännitteitä huolimatta siitä, että Norja on Nato-maa.

Vanhasen mukaan tässä Suomikin voi ottaa oppia siitä, miten sopuisista rajasuhteista sovitaan myös tulevaisuudessa, jos ja kun Suomesta tulee Naton jäsen.

Störe myös sanoi, että Suomen ja Norjan yhteiset kokemukset rajanaapuruudesta Venäjän kanssa voivat tuoda Natoon tärkeää kokemusta, jota puolustusliitossa tarvitaan.

– Norjalla ja Suomella on paljon tehtävää, hän sanoo.

Turkista puhuttiin jo Türkiyena, ei Turkeyna

Yhteensä kaksipäiväiseen tapahtumaan on kutsuttu noin sata keskustelijaa yhteiskunnan eri aloilta. Sunnuntaina tapahtumaan osallistui Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, joka kommentoi muun muassa Turkin vastustusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyksiin.

Stoltenberg painotti, että Turkin huolia on kuunneltavana ja puhui Turkista muutenkin myönteiseen sävyyn. Turkki on syyttänyt Ruotsia ja Suomea "terrorismin tukemisesta" ja vastustanut siksi niiden jäsenyyttä.

Yhtenä merkkinä lepyttelevästä viestistä Turkin suuntaan voi nähdä sen, että niin Stoltenberg kuin presidentti Sauli Niinistö puhuivat Turkista englanniksi Türkiyena, ei enää Turkeyna. Turkki on vaatinut, että maasta käytetään jatkossa myös kansainvälisesti kyseisestä nimeä, koska se pitää englanniksi kalkkunaan viittaavaa Turkey-sanaa halventavana.

– Meidän pitää muistaa puhua Türkiyesta, Niinistö totesi erikseen eilen.

Niinistö kuitenkin sanoi myös pitävänsä yllättävänä, että Turkki on nostanut nimenomaan Suomen esille terrorismihuolissaan. Niinistön mukaan Suomen terrorismin vastainen politiikka ei juuri eroa muista Naton jäsenistä.

Keskustelut jatkuvat toista päivää

Kultarantakeskustelut jatkuvat tänään.

Jälkimmäisen paneelin aiheena on muuttuva turvallisuuspolitiikka. Puoli kahdeltatoista alkavaan paneeliin osallistuvat Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntia johtavat Jussi Halla-aho (ps.) ja Petteri Orpo (kok.) sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Lopuksi presidentti Niinistö lausuu tapahtuman päätössanat ennen neljää.

Lue myös: Naton Stoltenbergin mukaan Turkin huolet ovat oikeutettuja: "Ne koskevat terrorismia ja aseiden vientiä"

Niinistö Kultaranta-keskusteluissa: "Turkin turvallisuushuolet otetaan vakavasti" – presidentti peräänkuulutti myös Ukrainan tukemista