Suomessa toimivat sähkönmyyjät tarjoavat uusille asiakkaille nyt lähes yksinomaan toistaiseksi voimassa olevia pörssisähköön sidottuja sopimuksia. Energiaviraston ylläpitämän vertailupalvelun perusteella muuta kuin pörssisähköä tarjoaa enää alle kymmenen myyjää koko maassa.
Palvelu ei välttämättä anna täysin kattavaa kuvaa tarjonnasta, koska myyjät ilmoittavat tuotetiedot sinne itse ja vastaavat niiden ajantasaisuudesta.
Energiaviraston johtaja Antti Paananen vahvistaa, että valtaosa myyjistä tarjoaa nyt pelkkää pörssisähköä uusille asiakkaille. Taustalla on sähkön pitkän aikavälin hintoihin liittyvä epävarmuus.
– Kuluttajille tarjotaan pörssisähkösopimuksia, koska niissä asiakas kattaa sähkön hintavaihteluun liittyvän riskin, Paananen sanoo.
– Kun sähköä myydään johonkin kiinteään hintaan pitkälle ajanjaksolle, myyjä ottaa tietyllä tavalla riskiä, mikä tulee olemaan sähkön hintavaihtelu. Tällä hetkellä hintavaihtelulta suojautuminen on hyvin hankalaa.
Pörssisähköön perustuvissa sopimuksissa sähkön hinta vaihtelee asiakkaalla tunnin välein sen mukaan, mikä sähkön senhetkinen spot-hinta pörssissä on. Päälle tulevat myyjän marginaali ja kuukausittainen perusmaksu.
STT:n tarkastelemien kymmenen sähkönmyyjän tarjoamissa uusissa pörssisähkösopimuksissa marginaalit ovat tällä hetkellä reilusti alle sentin per kilowattitunti. Osa yhtiöistä on kuitenkin jo ilmoittanut nostavansa marginaalejaan ja kuukausimaksujaan marraskuun alussa.
Lue myös: Energiateollisuuden toimitusjohtaja vastaa sähköyhtiöille osoitettuun kritiikkiin: "Sähkö on markkinoilla kallista"
3:15
Miten sähkön hinta muodostuu? Energiateollisuuden toimitusjohtaja vastaa
Myyjät eivät pysty suojaamaan omaa hintariskiään, koska johdannaismarkkina ei toimi
Sähkön hintaan pitkällä aikavälillä liittyvää epävarmuutta kuvaa sähkön johdannaishintojen voimakas heittely tämän vuoden aikana.
– Vielä vuoden alussa sähköä luvattiin toimittaa ensi vuoden alkupuolelle 70 euron megawattituntihintaan. Elokuun lopussa futuurihinta oli jo 500 euroa, ja nyt se on 300 euroa, Paananen sanoo.
– Kyse on yhden ja saman ajankohdan hinnasta, josta markkinoiden näkemys on muuttunut vuoden kuluessa paljon.
Johdannaiset ovat sähkömarkkinoilla mekanismi, jolla muun muassa sähkön tuottajat ja vähittäismyyjät pyrkivät hallitsemaan riskejään sähkön tulevaisuuden hinnanvaihteluita vastaan.
Jos esimerkiksi sähkön myyjä lupaa toimittaa kuluttajille sähköä kahden vuoden ajan tiettyyn hintaan, myyjä voi ostaa pörssistä johdannaisia, joilla luvataan toimittaa sähköä myyjälle tiettyyn hintaan tänä samana ajanjaksona.
Paanasen mukaan sähkön johdannaisilla kuten futuureilla käydään tällä haavaa vain vähän kauppaa. Tällöin yksittäisten kauppojen vaikutus noteerauksiin on suurempi.
– Jos kaupankäyntiä olisi enemmän, markkinoilla syntyisi ehkä parempi käsitys, mikä oikea sähkön hinta pitäisi olla tulevaisuudessa, Paananen sanoo.
– Tilanne vaikeuttaa vähittäismyyjien arviointia siitä, mihin hintaan sähköä kannattaisi kuluttajille tarjota, jos sitä haluaisi myydä heille kiinteään hintaan.
Tampereen sähkölaitos on yksi Suomen monista myyjistä, jotka tarjoavat toistaiseksi pelkkää pörssisähköä uusille asiakkaille. Asiakkuusjohtaja Mikko Erman mukaan tilanne johtuu siitä, että johdannaismarkkina ei toimi kuten sen pitäisi.
– Aikaisemmin markkinan toimiessa hyvin olemme suojanneet myymämme sähkön määrän johdannaisten avulla, Erma sanoo.
– Oma riskimme (tulevaisuuden hintavaihteluita vastaan) on ollut suojattu, ja olemme pystyneet tarjoamaan asiakkaille hyvän hinnan.
Tällä hetkellä johdannaismarkkinoiden kaupankäynti on niin vähäistä ja hinnat niin korkeita, ettei sieltä käytännössä ole saatavilla tuotteita, joilla myyjä voisi suojata omaa hintariskiään tulevaisuudessa.
– Tässä tilanteessa emme pysty ikään kuin lukitsemaan sähkön hintaa, Erma sanoo.
– Jotta voisimme teoriassa tarjota asiakkaillemme määräaikaisia tuotteita, meidän täytyisi leipoa katteeseemme niin paljon riskilisää, että herää kysymys, olisiko siinä asiakkaan näkökulmasta enää mitään järkeä.
Yhtiöt päivittävät tarjouksiaan nyt pikavauhtia
Vaikka pörssisähkö on päivän sana, löytyy Suomen vähittäismarkkinoilta edelleen myyjiä, jotka tarjoavat myös muunlaisia sopimuksia uusille asiakkaille.
Yksi näistä on energiayhtiö Väre. Sen valikoimasta löytyi vielä keskiviikkona 6. lokakuuta pörssisähkön lisäksi niin määräaikaisia kuin toistaiseksi voimassa olevia kiinteähintaisia sopimuksia.
– (Tarjontamme pysyy tällaisena) niin kauan kuin kysyntää tuntuu olevan ja koemme, että pystymme hallitsemaan riskit, yhtiön toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu sanoo.
– Välittömiä muutostarpeita (sopimustarjontaan) ei ole tunnistettu. En pysty arvioimaan, miksi muut myyjät toimivat niin kuin toimivat, mutta omasta puolestani pystyn sanomaan, että Väreen tarjonta on harkittu.
Yhtiön uusien sopimusten hintoihin on sen sijaan tulossa muutoksia. Keski-Karhun mukaan tämä johtuu siitä, että sähkön hinta tukkumarkkinoilla muuttuu käytännössä koko ajan. Ilmiö heijastuu viiveellä vähittäismarkkinoille.
Energiavirastossa ilmiö on huomattu laajemminkin. Johtaja Paanasen mukaan myyjät päivittävät tarjouksiaan jopa viikon välein, kun aiemmin tarjous saattoi pysyä monta kuukautta samana.
Kuluttajan näkökulmasta tilanne on hankala. Tämän viikon tarjous saattaa muuttua seuraavalla viikolla edullisemmaksi – tai päinvastoin.
– Onko oikea hetki kiinnittää oman sähkösopimuksensa hinta nyt vai ei? Tilanne on haasteellinen myyjillekin, Paananen sanoo.
Suomessa tehtiin kuluneella viikolla tuulivoiman tuotantoennätys - sähkön pörssihinta romahti
Jos hinnan ennustaminen on hankalaa viikon aikajänteellä, on se lähes mahdotonta useiden kuukausien päähän.
Paanasen mukaan kukaan ei lopulta tiedä, paljonko sähkö tulee maksamaan vaikkapa ensi vuoden tammi–maaliskuussa. Sää ratkaisee paljon.
– Toivotaan tuulista ja lauhaa talvea. Silloin sähkön tarjontaa olisi enemmän ja kulutusta vähemmän. Samoin sellaisella säällä riski joutua sähköpulaan olisi pienempi, Paananen sanoo.
Tuulen valtava merkitys sähkön hintaan nähtiin kuluneella viikolla. Torstaina Suomessa tehtiin tuulivoiman tuotantoennätys, kun verkkoon puhallettiin yli 3 400 megawattituntia tuulienergiaa. Suomen kokonaiskulutus on noin 8 000–9 000 megawattitunnin luokkaa.
– Tuollainen määrä tuulivoimaa lähentelee jo Suomen koko ydinvoimatuotantoa. Väistämättähän se heijastuu hintoihin, Paananen toteaa.
Sähkön keskihinta oli Suomessa torstaina alle puoli senttiä kilowattitunnilta. Parhaimmillaan hinta tippui torstain vastaisena yönä jopa miinukselle. Pörssisähköön sidotut sopimukset ovat olleet viime päivinä siis erittäin edullisia kuluttajille.
Myös perjantaina sähkön keskihinta oli Suomessa alle sentin. Vertailun vuoksi: elokuussa päivittäinen keskihinta oli Suomessa korkeimmillaan 50 senttiä kilowattitunnilta.
Uusien pörssisähkösopimusten hinnat kymmenellä myyjällä 6.10.2022
|