Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Kumpi on parempi kuljettaja, kesällä vai talvella ajokorttinsa saanut?
Vastaus: Ajokortin saantiajankohta ei ole olennainen talviajotaidon mittari. Olennaisempaa on, että kuljettaja tunnistaa talviajoon liittyvät riskit ja osaa välttää niitä. Käsite toisen kuljettajan paremmuudesta toiseen verrattuna on häilyvä.
Paremmuudella voidaan tarkoittaa niin montaa asiaa, kuten esimerkiksi autonkäsittelytaitoa, kykyä tunnistaa ja välttää riskejä sekä oman tilan hallintaa. Jos oman tilan hallinta pettää, katoaa pohja noilta kahdelta muulta osa-alueelta. Liian kova luotto autonkäsittelytaitoihin saattaa taas johtaa siihen, että riskejä ei edes yritetä tunnistaa, saati välttää.
Lue myös: "Pidän ohjetta varsin vaarallisena" – tässä asiassa asiantuntija ei luottaisi auton käyttöoppaaseen
Pahin mahdollinen tilanne onkin, että oman tilan hallinta pettää kuljettajalta, joka luottaa liiaksi autonkäsittelytaitoihinsa. Tällöin lööppeihin päätyvän kuolonkolarin ainekset alkavat olla kasassa. Ja toisin kuin helposti luulisi, tämä tapahtuu herkemmin kesä- kuin talvikelillä.
Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa hedelmälliset mahdollisuudet ajoharjoitteluun. Opetuksen voi aloittaa jo oppilaan täyttäessä 16 vuotta, jolloin harjoitteluaikaa jää vuodesta kahteen, siitä riippuen, mennäänkö ajokokeeseen 17- vai 18-vuotiaana. Tällöin ehtii harjoittelemaan monipuolisesti kaikkina vuodenaikoina ja vaihtelevissa olosuhteissa.
Jos opetustavaksi valitsee opetuslupaopetuksen, saa ajotunteja kerrytettyä suuren määrän huomattavasti autokouluopetusta edullisemmin. Juuri tämä on opetuslupaopetuksen keskeinen etu.
Pakollista liukkaankelin rataopetusta esitetään palautettavaksi – perusteet kyseenalaisia
Ajokorttiopetukseen kuuluva liukkaankelinkoulutus on ollut viime aikoina tapetilla paljon. Ajoharjoitteluratojen pakollisesta käytöstä liukkaan kelin koulutuksessa luovuttiin ajokorttilakiuudistuksessa vuonna 2018. Tällöin liukkaankelinkoulutus integroitiin osaksi riskientunnistamiskoulutusta ja samalla mahdollistettiin opetuksen antaminen myös simulaattoriopetuksena.
Hiljattain lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta kuitenkin esitettiin, että ajorataopetuksesta tulisi jälleen pakollista.
Suomessa toimivien, pääosin 1980-luvulla rakennettujen, ajoharjoitteluratojen olosuhteet vaihtelevat merkittävästi toisistaan. Ajoharjoitteluratojen keskeisin ongelma on, että niissä vallitsevat olosuhteet eivät sovellu nykyaikaisilla turvajärjestelmillä varustetulla autoilla tapahtuvaan kouluttamiseen. Ajoradat ovat liian pieniä ja niiden turva-alueet olemattomia, jolloin koulutustilanteet eivät toteudu esimerkiksi käytettävissä olevien nopeuksien osalta todellisuutta vastaavalla tavalla.
Myös ratojen pintamateriaalit vaihtelevat ja voivat olla peltiä, kiveä, asfalttia tai muuta päällystemassaa ja niillä käytetään keinotekoisia liukasteita. Osalla radoista saa ajaa vain radan omilla autoilla ja tietyillä pinnoitteilla nastarenkaat ovat kiellettyjä.
Lue myös: Laki sallii auton töötin käyttämisen hyvin kyseenalaisella tavalla – älä ota tavaksi: "Aiheuttaisi mahdollisesti provosoitumista"
Useilla näillä keinotekoisilla pinnoilla ajettaessa nykyaikainen ajonvakautusjärjestelmällä varustettu auto ei käyttäydy todellisuuden mukaisesti – siis samoin kuin oikeilla lumi- tai jääpinnoilla. Tämä asettaa syystä harjoittelun merkityksen ja hyödyt kyseenalaiseen valoon.
Ajoharjoitteluratoja omistavien yhtiöiden tai yhdistysten talous on ollut kovilla viime vuosina ja tästä syystä radoille on kertynyt paljon investointivelkaa, mikä johtanee merkittäviin ratamaksujen korotuksiin tulevina vuosina. Esitetyn pakollisen rataopetuksen lopullisia vaikutuksia ajokortin suorittamisen kokonaiskustannuksiin voidaan tässä vaiheessa vain arvailla.
Useat ajoradat ovat autokoulualan yritysten tai yhdistysten omistuksessa ja ohjauksessa. Tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että edellisen ajokorttilain aikaan opetuslupalaisten oli vaikeuksia saada rata-aikoja varattua, koska autokouluille annettiin etuoikeuksia varausten tekemiseen. Tämän lisäksi radoilla on vaadittu opetuslupaopetuksessa olevilta lisämaksuja muun muassa turvallisuuteen vedoten. Alueellisessa monopoliasemassa olevia ajoratoja on käytetty häikäilemättömästi elinkeinopoliittisiin tarkoituksiin autokoulualan kilpailuaseman turvaamiseksi ja samalla on vaikutettu myös alan yritysten väliseen kilpailutilanteeseen.
Päätöstä liukkaankelin ajoharjoitteluratojen käyttöönotosta ei pitäisi tehdä ilman tutkimusta siitä, mikä vaikutus niillä on ajo-opetuksen hintaan, ja siitä, mikä hyöty pakollisella ajorataopetuksella saavutetaan. Muun muassa lausuntokierroksella käyneessä hallituksen esityksessä todetaan, että liukkaalla ajamisen ajo-opetusta koskevan muutoksen osalta ei voida luotettavasti osoittaa, että sillä saavutettaisiin hyötyä liikenneturvallisuuden kannalta.
Valtio ei voi ilman tutkittuja perusteita ja hyöty-kustannusarviointia sysätä lisää kustannuksia ajokorttia suorittaville, varsinkin, kun voidaan olettaa, että se tapahtuisi alueellisesti ja opetustavasta riippuen epätasa-arvoisella tavalla.
Hallituksen esityksessä ei ole esitetty mitään hyväksyttävällä tavalla tutkittuja perusteluja sille, miksi kuljettajakoulutuksessa tulisi palata ajorataopetukseen. Merkittäviä kustannusvaikutuksia sisältävä päätös ei voi olla puhtaasti poliittinen ratkaisu, vaan se edellyttää päätöksenteon pohjaksi todellista tietoa asiasta.
Simulaattori koulutusvälineenä
Rataopetuksen sijaan liukkaankelinopetusta on viime vuosina annettu yhä enemmän simulaattoreissa. Simulaattoriopetus on tehokasta ja mahdollistaa monipuolisen harjoittelun tasalaatuisissa olosuhteissa.
Simulaattorilla koulutetaan lentämään matkustajakoneita ja niillä oppii myös ajamaan autoa. Se on nykyaikaa. Simulaattorien kehitys on ollut nopeaa ja virtuaalistodellisuuden kehitysloikat parantavat jatkossa merkittävästi koulutusta. Simulaattori ei ole sää- tai olosuhderiippuvainen, vaan aina samalaisena toteutettavissa oleva harjoittelumuoto.
Monet autokoulualan yritykset ovat investoineet simulaattoreihin rataopetuksesta luopumisen jälkeen. Nyt esitettävät muutokset – eli aiempien päätösten peruminen – romuttaisivat pahasti vain kolme vuotta sitten tehtyjen investointien perusteita.
Lue myös: Tarvitseeko moottoritielläkin vaihtaa pitkiltä valoilta lyhyille vastaantulijoiden vuoksi?
