Kuntien hätämajoitukseen ei ole Suomessa ainakaan toistaiseksi ollut suurta tunkua. Vain pieni joukko laittomasti maassa olevista, kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista on hakeutunut siihen.
Kunnissa kuitenkin varaudutaan hätäavustamaan lisääntyvää määrää ihmisiä, jotka ovat Suomessa laittomasti.
Vaikka lainvoimaisten kielteisten turvapaikkapäätösten määrä kasvaa, sisäministeriössä ennakoidaan, että jatkossakin vain pieni osa laittomasti maassa oleskelevista hakee hätäapua ja -majoitusta. Suuren osan arvioidaan lähtevän Suomesta tai asuvan täällä maanmiestensä kanssa. "Lainsuojattoman" tilanteen vuoksi esillä oloa saatetaan välttää.
– Oletettavasti hätäavun piiriin hakeudutaan vain, jos on pakko, muutoin ei, sanoo pääsihteeri Erkki Matilainen sisäministeriöstä.
Maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio ministeriöstä toteaa, ettei Suomi ole helppo maa asua ilman laillista oikeutta.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi tammikuun lopussa kunnille suositukset laittomasti maassa oleskelevien kiireellisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Suosituksissa puhutaan myös hätämajoituksesta. Kuntien kuuluu ohjata ihminen vapaaehtoisen paluun järjestelmään.
Pk-seutu hakee mallia, Tampereella tila valmiina
Eteläisen Helsingin aikuissosiaalityön päällikkö Sari Karisto kertoo, että Helsinki hakee hätäavussa yhteistä toimintatapaa Espoon ja Vantaan kanssa.
– Siitä tulee helposti hankalaa, jos yksi kunta antaa rahaa ja toinen ruokaa, hän sanoo.
Pääkaupungissa on yön yli -hätämajoituksessa ollut viime aikoina vain yksittäisiä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Nyt odotellaan, saapuuko ihmisiä muualta etelään.
Helsingissä lähdettäisiin Kariston mukaan liikkeelle nykyistä järjestö- ja seurakuntayhteistyötä laajentaen. Hän muistuttaa, että pääkaupunkiseudulla on valmiiksi isot palvelujärjestelmät.
Tampereelta puolestaan kerrotaan, että suunnitelmat ovat valmiit esimerkiksi kymmenien ihmisten äkilliseksi majoittamiseksi.
– Meillä on tila, joka on nopeasti saatavissa tällaiseen tarkoitukseen. Samaten on suunnitelmat ruokahuollosta, kertoo maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen.
– Ei kukaan meillä taivasalle jää.
Tampereella on järjestetty majoitus yhdelle ihmiselle, joka hänkin on tiettävästi jo poistunut ulkomaille.
"Tarkempia ohjeita"
Useista kunnista ja Kuntaliitosta sanottiin STT:lle, että ministeriötasolta toivotaan vielä tarkempia ohjeita hätäavusta. Montako päivää sitä esimerkiksi tulisi antaa?
Sosiaalineuvos Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että kuntaohjeistus ei anna tarkkoja vastauksia aikamääriin, sillä sellaisia ei sisälly nykyiseen sosiaalihuoltolakiin.
SPR:n maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen kehottaa miettimään, mikä on minimi, millä voi elää.
– Ainakaan se ei ole kahdeksi viikoksi 40 euroa ruokarahaa paperittomalle, jolla ei ole paikkaa, missä yöpyä, hän kertoo esimerkin.