Suomen markkinoille ei ole tullut uusia lääkkeitä Alzheimerin taudin hoitoon yli 20 vuoteen.
Kuulon heikentyminen on viime vuosina tunnistettu Alzheimerin taudin riskitekijäksi. Syy ei ole täysin selvillä, mutta on ajateltu, että kuulon heikentyessä kuuloaistia aivoissa prosessoivat rakenteet eivät saa virikkeitä, minkä seurauksena ne alkavat surkastua.
Kuulon kannalta tärkeät rakenteet sijaitsevat aivoissa hyvin lähellä niitä alueita, jotka ovat muistitoimintojenkin kannalta keskeisiä, kertoo Turun yliopiston professori ja Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) neurologi Juha Rinne.
– Alzheimerin taudin ja kuulon heikentymisen välinen yhteys voi liittyä myös siihen, että kun ihminen ei kuule kunnolla, hän ei ymmärrä, mitä toiset sanovat eikä pysy keskustelussa mukana, mikä voi johtaa eristäytymiseen. Yksinäisyys altistaa Alzheimerin taudille.
Lue myös: Tiesitkö? Tämä oire voi olla merkki Alzheimerin taudista
Muita, pidempään tiedossa olleita Alzheimerin taudin riskitekijöitä ovat Rinteen mukaan esimerkiksi ikääntyminen, kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.
Alzheimerin tauti alkaa yleistyä 65 ikävuoden jälkeen, ja yli 80-vuotiaista sitä sairastaa jo lähes joka viides. Alzheimerin tautia todetaan jonkin verran myös 50–65-vuotiailla. Alle 50-vuotiailla se on erittäin harvinainen.
Husin muistipoliklinikan neurologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston professori Anne Koivisto kertoo, että Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 23 000 muistisairautta, joista yli puolet on Alzheimerin tautia.
Lue myös: Läpimurto Alzheimerilta suojautumiseen? Asiantuntija: "Tähän on suhtauduttava vakavasti"
Lue myös: Tutkimus: Hiivatulehdusten aiheuttaja yhteydessä myös Alzheimeriin
Hahmottamisongelmia ja sanojen unohtelua
Koiviston mukaan Alzheimerin tautia on useampia niin kutsuttuja alatyyppejä, joista jokainen alkaa erilaisilla oireilla. Selvästi yleisin on muistipainotteinen Alzheimerin tauti, jota myös tunnistetaan parhaiten ja saadaan siten yleensä diagnosoitua varhaisemmassa vaiheessa kuin muita alatyyppejä.
Muistipainotteinen Alzheimerin tauti alkaa tyypillisesti tapahtumamuistin heikkenemisenä: uusien asioiden mieleen painaminen ja palauttaminen vaikeutuu, mistä seuraa samojen asioiden kysymistä tai toistamista.
Monimutkaista päättelyä ja samanaikaista muistelua vaativien tehtävien tekeminen hankaloituu, mikä näkyy usein erityisesti työikäisten työssä pärjäämisessä.
– Meillä kaikillahan unohtuu asioita ja on enemmän tai vähemmän haasteita uuden oppimisessa, mutta Alzheimerin taudissa tällainen ei ole vain satunnaista, vaan on tapahtunut selkeä muutos aiempiin kykyihin nähden, Koivisto kuvailee.
Lue myös: Petri Lampinen sai muistisairausdiagnoosin 52-vuotissyntymäpäivänään – "Öisin itkin ja mietin, että tässäkö elämäni oli"
Harvinaisempien ja vaikeammin tunnistettavien Alzheimerin taudin alatyyppien ensioireet ovat selkeästi erilaisia. Ihmiselle voi tulla esimerkiksi hahmottamisongelmia: suunnistaminen vaikeutuu ja nähdyt asiat unohtuvat.
Puheoireina ilmenevässä Alzheimerin taudissa ihminen unohtelee sanoja ja joutuu käyttämään kiertoilmaisuja. Koivisto muistuttaa, että jokaisella on tällaista satunnaisesti esimerkiksi väsymyksen yhteydessä, ja hänen mukaansa asiasta kannattaakin huolestua vasta, jos oireilu on jatkuvaa.
– Lisäksi on vielä harvinaisempi Alzheimerin taudin alatyyppi, jossa voi tulla ensin esimerkiksi impulssikontrollin häiriö ennen kuin alkaa tulla muita Alzheimerin taudille tyypillisiä oireita.
Koiviston mukaan tutkimuksiin hakeutumista voi hidastaa oireiden tunnistamatta jäämisen lisäksi myös se, että Alzheimerin taudin oireita laitetaan herkästi tavallisen ikääntymisen piikkiin. Monella on myös sairaudentunnottomuutta, jolloin hoitoon patistaminen tai vieminen jää usein läheisten tehtäväksi.
Uusi lääke Suomessa käyttöön ensi vuonna?
Vaikka Alzheimerin taudista ja sen aivoissa aiheuttamista muutoksista tiedetään paljon, taudin perimmäinen syy on edelleen tuntematon, mistä syystä tautiin ei ole keksitty parantavaa hoitoa, kertoo Juha Rinne Turun yliopistosta.
– Tänä päivänä Suomessa käytössä olevat lääkkeet eivät varsinaisesti vaikuta aivoissa tapahtuvaan sairausprosessiin, vaan ne vaikuttavat tiettyihin välittäjäaineisiin, jotka viestittävät tietoa hermosoluilta toisille.
Lue myös: Keksintö, joka voi mullistaa Alzheimerin ja aivokasvainten hoidon – Oulussa pestään aivoja nyt ihan kirjaimellisesti!
Rinteen mukaan Suomen markkinoille ei ole tullut uusia lääkkeitä Alzheimerin taudin hoitoon yli 20 vuoteen. Yhdysvalloissa on otettu viime vuosina käyttöön kaksi uudenlaista lääkettä, joista toinen ei saanut myyntilupaa Euroopassa, mutta toisen käsittelyprosessi on vielä kesken. Rinteen mukaan päätöksen pitäisi tulla lähiaikoina.
– Nämä lääkkeet ovat siitä ennennäkemättömiä, että ne vaikuttavat nimenomaan Alzheimerin taudin sairausprosessiin, eivätkä ole pelkästään oireita lievittäviä. Jos tällä hetkellä käsittelyssä oleva lääke saa myyntiluvan, on mahdollista, että saamme sen käyttöön jo ensi vuonna, Rinne sanoo.
Anne Koivisto Husista kertoo, että myös tutkimuspuolella on paljon uutta vireillä: tällä hetkellä tutkitaan esimerkiksi sellaista lääkettä, joka vaikuttaa Alzheimerin taudissa aivoihin solunsisäisesti kertyvään proteiiniin. Koiviston mukaan myös diabeteslääkkeistä saattaa olla tulossa apua Alzheimerin taudin hoitoon.