Merja tuo runoillaan näkyväksi sen, minkä moni perhe ja vanhempi kätkee suljettujen ovien taakse. Hän kirjoitti pari vuotta sitten erityyppisen tarinan äitiydestä, ja tuolla runolla Merja sai viime äitienpäivänä tuhannet suomalaiset kyyneliin.
Kuuntele tai lue suomalaisia koskettanut Äiti sinäkin olet -runo kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta!
On myös niitä äitejä, joille viime sunnuntainen äitienpäivä oli vuoden surullisin ja kipein päivä. Tuo päivä muistuttaa siitä, kuinka äitiys ei ollutkaan niin helppoa tai auvoista kuin olisi voinut lapsena nukkeleikkien tiimellyksessä kuvitella.
Äiti sinäkin olet, Sinä, joka sydän syrjällään seuraat Katsot kauempaa kuinka viina vie Kuinka lapsesi aina joutuu "väärään seuraan" Ja hiljaa mielessäsi mietit, Onko se sittenkin niin, että sinun lapsesi, Sinun pienesi, jonka sinä synnytit ja kasvatit On se "väärä seura" toisille – Runosta Äiti sinäkin olet, Merja Nurmi |
Yllä olevat rivit ovat runosta, jossa on valtava tunnelataus – ja ei siis ihme, että runon lukeneet ovat pyyhkäisseet kyyneleen jos toisenkin poskeltaan sitä lukiessaan. Tuo runo levisi viikko sitten äitienpäivänä Facebookissa tuhansien ihmisten luettavaksi.
Vaikkei kaikilla olekaan omakohtaista kokemusta vastaavanlaisesta, runon säkeiden voimakkaat sanat porautuvat syvälle. Harva miettii oman hektisen arkensa keskellä, että tuollainen voi olla toisille äidille arkipäivää.
Runon kirjoittanut Merja Nurmi kertoo ammentaneensa paljonpuhuvat rivit omasta elämästään. Runojen kirjoittaminen on ollut Merjalle aina luonnollinen tapa purkaa tunteita, sillä runo voi kätkeä sisälleen paljon enemmän kuin täydellisin lausein rakenneltu teksti.
– Minulle tulee aina välillä tuollaisia putkahduksia, kun joku asia jää vaivaamaan. Ne ovat niin monisyisiä asioita, että ne on helpompi kirjoittaa runona kuin suoran tekstin muodossa. Nuo runot eivät edes kaipaa nimiä, Merja sanoo puhelimessa kotonaan, jossa kenttä on hieman heikko.
– Tämä runo kertoo siitä, että kaikki äidit ei voi odottaa, että lapsi tulee tuomaan heille ruusuja ja että äitienpäivä on ihana ruusunpunainen päivä. Kaikki äidit eivät pääse välttämättä koskaan hehkuttamaan, kuinka hienosti menee, hän sanoo pieni haikeuden sävy äänessään.
Yksi lapsi menehtyi, toinen heräsi kuolleista
Sen lisäksi, että Merja on joutunut ja saanut seurata läheltä monia surullisiakin elämänpolkuja, hän on saanut todistaa vanhemmuuden ja elämän varjoisat puolet myös omassa elämässään.
Hänen perheensä arki ei ole aina ollut ruusuilla tanssimista. Perheen elämässä on ollut monia hyvin kipeitäkin asioita, joista kaikista ei voi edes kirjoittaa tai joista ei mielellään kerro kaikille ääneen.
Merja on joutunut useasti pelkäämään lastensa hengen puolesta ja kannattelemaan heitä, kun he ovat olleet heikoimmillaan.
– Yksi lapsistani vietiin kerran medihelillä sairaalaan, kun hänen sydämensä oli pysähtynyt. Hän oli 20 minuuttia kuolleena. Siellä minä sitten istuin muutaman päivän teholla hänen vieressään. Ei ollut tietoa siitä, toipuuko hän, ja millainen lapsi sieltä lopulta sitten herää, Merja muistelee kauhunsekaista aikaa.
Aikoinaan Merja ja hänen miehensä joutuivat kohtamaan myös sen kaikkein kauheimman: Yksi heidän lapsistaan menehtyi tämän ollessa vasta pieni vauva.
– Kun mieheni kantoi meidän vauvan arkun hautaan, hän sanoi, että se oli pisin matka, jonka hän on ikinä joutunut kävelemään.
Äiti sinäkin olet, Joka kannoit kerran pienen arkun kappelista Kylmään mustaan kuoppaan Kävelit elämäsi pisimmän matkan Kaikkein raskaimmat askeleet Eikä sinulle jäänyt muuta osaa Kuin istuttaa joka kevät uudelleen Verenpisara graniittipaaden juurelle Verenpisara kuin sinun sydämesi verestä – Runosta Äiti sinäkin olet, Merja Nurmi |
Elämä näyttää monille nurjat puolensa
Merja on koulutukseltaan sosionomi. Hänen empaattinen, hyväsydäminen ja karhuemomainen luonteensa on vienyt Merjan alalle, jossa elämä näyttää myös ne kaikkein ikävimmät puolensa.
Hän on työskennellyt muun muassa lastensuojelussa ja -kodissa, joissa hän on nähnyt läheltä, mitä esimerkiksi alkoholi, huumeet, väkivalta ja mielenterveydelliset ongelmat saavat aikaan perheissä.
– Kerran minulle laittoi eräs äiti viestiä. Hänellä oli ollut vakavia mielenterveysongelmia. Tilanne oli lopulta päätynyt siihen, että hän oli tappanut miehensä ja yrittänyt tappaa myös oman lapsensa.
– Hänen lapsensa ovat antaneet anteeksi, ja sanovat, että äiti oli silloin sairas. Tämä äiti ei osaa antaa itselleen tekojaan anteeksi, eikä hän pääse niistä koskaan yli. Hän ei tehnyt niitä pahuuttaan vaan sairauttaan.
Äiti sinäkin olet, Sinä, joka et sitten jaksanutkaan Sinä, jonka oma elämä on niin rikki ja hauras Ettei siinä ollutkaan tilaa lapselle Sille lapselle, jonka sinä toiveita täynnä synnytit Jota mietit ja uneksit koulun kevätjuhlasta Jossa sinun kauniisti puettu ja kammattu lapsesi Sinun ylpeytesi Noutaa stipendin ja kaikki katsovat Taputtavat ja ihailevat Mutta jota toiset nyt kasvattavat Jota saat tavata kaksi tuntia joka toinen sunnuntai Valvotusti, koska olet niin rikki Olet niin hauras ja hajalla Että sanovat sinut vaaralliseksi lapselle – Runosta Äiti sinäkin olet, Merja Nurmi |
Samalla toinen äiti pakkaa sätkävehkeitä Kylmäkosken vankilaan lähtevään pakettiin
Monesti ikävät asiat tapahtuvat suljettujen ovien takana, poissa muiden katseilta. Elämästä tulee kulissia, jonka ylläpitäminen on raskasta. Joskus kulissi on itse tietoisesti aiheutettua, joskus taas kulissista on pidettävä kiinni muista syistä.
– Jos on vaikka vaikeasti kehitysvammainen lapsi, niin ei sitä oikein kauheasti voi hehkuttaa jossain tuolla, että hei, lapseni oppi jo 6-vuotiaana kävelemään. Ulkopuoliset ihmiset eivät liitä tuota tähtihetkeä iloon, vaan se kerää sääliä, Merja kertoo esimerkkinä.
Moni äiti miettii hiljaa mielessään jonkinlaista käsikirjoitusta lapsensa elämälle. Tuo haavekuva on täynnä onnistumisia ja elämää, jollaisena valtaosa elämänkaaren ainakin haluaa nähdä. Se ei vain kaikkien osalta toteudu käytännössä – nallekarkit kun eivät mene kaikkien osalta tasan.
– Kirjoitin toisessa runossani siitä, kuinka toiset puhuvat siitä, kuinka lapsi pääsi sinne ja sinne kouluun, ja kuinka tämä valmistuu siihen ja siihen ammattiin. Samalla toinen äiti pakkaa sätkävehkeitä Kylmäkosken vankilaan lähtevään pakettiin, Merja sanoo.
Lue myös: 107-vuotias Klaudia antaa MTV:n haastattelussa liikuttavan elämänohjeen tuoreille äideille: ”Antakaa paljon anteeksi”
Luonnosta voimaa raskaaseen arkeen
Merja kuvailee olevansa kuin magneetti, joka vetää puoleensa ihmisiä, joita elämä on kolhinut. Milloin lääkärin vastaanotolla lääkäri avautuu kipeästä avioerostaan, milloin joku tuntematon itkee hänen olkapäätään vasten ja purkaa pahaa oloaan.
– Olen oppinut asioita paljon kantapään ja muiden ihmisten kautta. Sanotaan, että paras oppi tulee kentältä ihmisiltä.
Vaikka elämä on kolhinut niin Merjaa kuin hänen perhettäänkin, lapset kuvailevat hänen olevan erinomainen äiti. Mutta miten Merja pysyy jaloillaan kaiken tuon keskellä?
Kirjoittamisen lisäksi Merja hakee voimaa ihmisistä ja luonnosta.
– Kun menee tuonne luontoon, se on paikka, jossa ajalla ei ole mitään merkitystä. Kun ajattelee, että siellä on yli 200-vuotiaita kuusipuita ja ikuisia hiirenpolkuja, kyllä ne ovat vaan sellaisia, että omat huolet unohtuvat.
– Kaikki on nykyään niin väliaikaista, mutta luonnossa pääsee todistamaan tietynlaisen ikuisuuden, Merja huokaa.