Tähtitiedettä mullistavaksi avaruusteleskoopiksi kuvailtu James Webb tarjosi ensimmäiset pilkahdukset osaamisestaan, kun Nasa julkaisi viisi Webbin ottamaa kuvaa eilen ja toissa päivänä.
Tutkijoiden silmät ympäri maailman ovat kiiluneet kuvista, ja tieteilijät ovat raportoineet jo nyt kuvien opettaneen uusia asioita universumista.
Mutta mitä kuvissa tarkalleen näkyy ja mitä uutta tietoa ne tarjoavat? Otimme selvää.
SMACS 0723 -galaksijoukko
Webbin ottama ensimmäinen kuva julkaistiin Valkoisessa talossa maanantaina presidentti Joe Bidenin läsnä ollessa.
Kuvassa on SMACS 0723 -galaksijoukko, jossa on tuhansia galakseja. Galaksijoukkoa on käytetty niin sanottuna gravitaatiolinssinä.
SMACS 0723 -galaksijoukko. Osa kaareutuneesta valosta on peräisin yli 13 miljardin vuoden takaa. NASA
Gravitaatiolinssi taittaa ja voimistaa painovoimallaan takaa tulevaa valoa, ja näin esimerkiksi Webb pystyy havaitsemaan huomattavasti kauempana olevia galakseja.
Kuvan vanhimmat valot ovat matkanneet Webbin havaintolaitteisiin yli 13 miljardia vuotta. Osa kuvassa näkyvistä kaareutuneista valoista, on gravitaatiolinssin taivuttamia.
Näin gravitaatiolinssi toimii. Esimerkki Hubble-teleskoopista.
WASP-96 b -eksoplaneetta
Webb tarkasteli myös kaasumaisen eksoplaneetan ilmakehää. Eksoplaneetta tarkoittaa Aurinkokunnan ulkopuolista planeettaa.
WASP-96 b -eksoplaneetan kehästä löytyi etäisiä merkkejä vedestä sekä todisteita pilvistä ja sumusta.
Havainnot perustuvat valon kirkkauden pieniin laskuihin tietyillä väreillä. Nasan mukaan kyseessä on yksityiskohtaisimmat havainnot, mitä on koskaan saatu, ja se osoittaa Webbin kyvyn analysoida planeettojen ilmakehiä satojen valovuosien päässä.
Nasa vertaa Webbin kykyä edeltäjäänsä Hubble-teleskooppiin, joka on havainnoinut ilmakehiä viimeiset kaksi vuosikymmentä. Silti Hubble löysi ensimmäisen kerran vettä eksoplaneetasta vasta vuonna 2013.
Koska WASP-96 b on Jupiterin kaltainen kaasuplaneetta, se ei ole elinkelpoinen. On kuitenkin mahdollista, että Webb tekee samankaltaisia havaintoja kiviplaneetasta.
– Mahdollisuuksien rajoissa on saada maan kaltaisista kiviplaneetoista spektrejä, joista voidaan nähdä vettä, ehkä happea ja hyvässä lykyssä jopa saasteita. Mitä se kertookaan, millaisia asukkeja siellä on, Helsingin yliopiston astrofysiikan professori Peter Johansson pohti eilen Kymmenen uutisissa.
Tällaisia havaintoja Webb teki eksoplaneetan ilmakehästä.
Kölin sumu
Yksi Webbin tarkastelemista kohteista oli Kölin sumu, joka kuvassa voi tulkita näkyvän kosmisia vuoria ja laaksoja.
Häkellyttävän kauniiseen kuvaan sopii, että kyseessä on alue, jossa syntyy tähtiä.
Tämäkin kuva on aiemmin otettuja yksityiskohtaisempi.
Kölin sumu.
NGC 3132 -planetaarinen sumu
NGC 3132 -sumussa on kyse kuolleesta tähdestä, joka puskee rengasmaisesti ulos kaasua ja pölyä. Webb-teleskooppi paljasti kuvallaan, että tähti on pölyn peitossa.
Webb myös näin auttaa tutkijoita kerryttämään tietoa, millaisia molekyylejä kuolleet tähdet erittävät, ja missä tähdet "makaavat" sumun keskellä.
Kohde on noin 2500 valovuoden päässä maasta.
Näin kuollut tähti puskee ulos kaasua rengasmaisesti.
Stephanin kvintetti
Stephanin kvintetti on viiden galaksin joukko. Kuva on kooltaan suurin nyt julkaistuista viidestä. Kuvan alue peittäisi noin viidenneksen Kuun halkaisijasta.
Kuvassa on yhteensä yli 150 miljoonaa pikseliä ja se on koostettu lähes tuhannesta eri kuvasta.
Kuvassa oikealla näkyvät neljä galaksia ovat törmänneet toisiinsa. Vasemmalla oleva galaksi on oikeasti kuvassa etualalla eikä liity kvintetin muihin galakseihin. Se vain sattuu näkymään samassa kuvassa, kun rykelmää katsotaan tästä suunnasta.
Webbin kuva kvintetistä tarjoaa uusia tietoja siitä, kuinka galaktiset vuorovaikutukset ovat saattaneet ohjata galaksien evoluutiota varhaisessa universumissa. Webbin tarkkuus paljastaa myös yksityiskohtia kvintetistä, joita ei ole ennen nähty.
Neljä galaksia törmäävät Stephanin kvintetissä.