Upeat kuvat! Avaruusteleskoopin tuoreet otokset paljastavat vapaana seilaavia planeettoja ja uusia galakseja

2:59img
Katso myös haastattelu marraskuulta: Historiallisen tarkat kuvat maailmankaikkeudesta vievät miljardeja valovuosia menneisyyteen – näin Hannu Kurki-Suonio arvioi historiallisia kuvia
Julkaistu 24.05.2024 06:30
Toimittajan kuva
Kati Hyttinen

kati.hyttinen@mtv.fi

Euroopan avaruusjärjestön avaruusteleskoopin uudet kuvat ovat paljastaneet vapaana seilaavia planeettoja ja uusia galakseja.

Universumin salaisuudet ovat kirkastumassa tähtitieteilijöille, kun Euroopan avaruusjärjestön ESAn Euclid-teleskooppi tuottaa ensimmäisiä tuloksiaan, Oulun yliopisto kertoo tiedotteessaan.

Tutkijat ovat löytäneet kuvien avulla satoja uusia galakseja, tähtijoukkoja, vapaana seilaavia Jupiteria massiivisempia planeettoja sekä galaksijoukkojen painovoiman aiheuttamia gravitaatiolinssejä.

Messier 78 tähtienmuodostusalue 1300 valovuoden etäisyydellä.

Messier 78 tähtienmuodostusalue 1300 valovuoden etäisyydellä. Kuvassa näkyy tomun ympäröimä tähtienmuodostusalue, jossa syntyy aktiivisesti uusia tähtiä ja planeettoja. Euclidin infrapunakamera näkee syvemmälle sumun sisään kuin näkyvän valon alueella on mahdollista nähdä, mikä on auttanut paljastamaan tästä kuvasta yli 300 000 kohdetta. 

Uusi aineisto esiteltiin tänään

 ESA esitteli viime vuoden heinäkuussa avaruuteen laukaistun Euclidin keräämää dataa tänään.

Tieteellisen tulosten lisäksi ESA julkaisi viisi uutta Euclidin ottamaa värikuvaa sekä Euclidin ensimmäisen tieteelliseen käyttöön soveltuvan avoimen tietoarkiston.

Se mahdollistaa Oulun yliopiston mukaan teleskoopin keräämän datan mahdollisimman laajan tieteellisen hyödyntämisen.

Lue myös: Tutkijat löytäneet Maan kaltaisen planeetan

Suomesta Euclid-konsortiossa on mukana tutkijoita Oulun yliopiston lisäksi Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta.

Kajaanissa sijaitsevasta datakeskuksesta vastaa osaltaan CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Lue myös: Kosmologi selittää historiallisia kuvia avaruudesta: "Olemme uuden luonnonlain jäljillä"

”Kuin olisi saanut silmälasit päähän”

Oulun yliopiston yliopistonlehtori Aku Venhola ja tutkijatohtori Mélina Poulain ovat mukana kartoittamassa kääpiögalakseja ja pallomaisia tähtijoukkoja.

– Kuvatuista galaksijoukoista erityisesti Fornax-joukko on minulle erittäin tuttu koska olen tutkinut sitä Maasta tehtyjen havaintojen pohjalta lähes vuosikymmenen. Euclidin havaintojen tarkastelu on kuin olisi saanut silmälasit päähän ja vihdoin päässyt näkemään galaksien yksityiskohdat, Venhola ihastelee.

– Uusi data mahdollistaa pienten galaksien keskustassa sijaitsevien tiheiden tähtijoukkojen entistä tarkemman tutkimuksen.

Euclidin kuva galaksista NGC 6744, joka sijaitsee 30 miljoonan valovuoden päässä.

Euclidin kuva galaksista NGC 6744, joka sijaitsee 30 miljoonan valovuoden päässä. NGC 6744:n kaltaisissa spiraaligalakseissa syntyy suurin osa maailmankaikkeudessa tällä hetkellä syntyvistä tähdistä. Huolimatta siitä, että kyseistä galaksia on tutkittu jo vuosikymmeniä, Euclidin kuvat paljastivat sen vierestä aiemmin havaitsematta jääneen kääpiögalaksin.

Euclid voi auttaa mustien aukkojen ymmärtämisessä

Nykykäsityksen mukaan osassa näistä galaksien keskiosissa sijaitsevissa tähtijoukoissa sijaitsee myös massiivisia mustia aukkoja ja Euclid voi osaltaan olla ratkaisevassa asemassa näiden rakenteiden synnyn ymmärtämisessä.

– Euclidin päämäärä on selvittää pimeän aineen ja pimeän energian luonne, Suomen Euclid-yhteisön johtaja Elina Keihänen Helsingin yliopistosta kertoo.

Kosmologisia tuloksia joudutaan Keihänsen mukaan kuitenkin vielä odottamaan, kunnes dataa on kertynyt enemmän.

Nyt julkaistut kuvat ja niihin perustuvat kymmenen tieteellistä artikkelia pohjautuvat yhteenlaskettuna alle vuorokauden mittaiseen kokonaisvalotusaikaan valituista kohteista.

Euclidin kuva 2,7 miljardin valovuoden päässä sijaitsevasta Abell 2390 -galaksijoukosta.

Euclidin kuva 2,7 miljardin valovuoden päässä sijaitsevasta Abell 2390 -galaksijoukosta. Joukon keskustassa voidaan nähdä kaarevia viirumaisia kohteita, jotka ovat joukon painovoiman synnyttämän gravitaatiolinssin vääristämiä joukon takana olevia galakseja. Gravitaatiolinssejä tutkimalla voidaan saada tietoa galaksijoukkojen sisältämästä pimeän aineen määrästä. 

Lue myös: Meteori valaisi taivaan sinivihreäksi Espanjan ja Portugalin yllä

Tärkeä merkkipaalu

Euclidin ensimmäiset tieteelliset julkaisut ja avoimet kuva-arkistot ovat tärkeä merkkipaalu, toteaa ESA:n Euclid-tutkija, Project Scientist Valeria Pettorino.

– Kuvat ja niihin liittyvät tieteelliset löydökset ovat vaikuttavia tutkittujen kohteiden moninaisten luonteiden ja etäisyyksien suhteen.

Pettorinon mukaan Euclidin varhaiset havainnot osoittavat Euclidin olevan nyt valmis päätehtäväänsä: pimeän aineen ja energian luonteen selvittämiseen.

Kuvannut taivasta helmikuusta asti

Euclid aloitti kuluvan vuoden helmikuussa kuuden vuoden mittaisen pääkartoituksensa.

Se on siitä lähtien kuvannut taivasta systemaattisesti päivittäin kasvattaen jatkuvasti kartoitettua aluettaan.

Ensimmäinen pääkartoituksen datajulkistus on ajoitettu ensi vuodelle 2025.

Lue myös: Uusi kuva paljastaa "jumalan käden" syvällä avaruudessa

Nasan pysäyttävä video näyttää, miltä tuntuu matkata mustan aukon sisälle

Kosmologi selittää historiallisia kuvia avaruudesta: "Olemme uuden luonnonlain jäljillä"

Yli 500 miljoonaa vuotta sitten tapahtui jotain erityistä, joka käynnisti lajiräjähdyksen

Tuoreimmat aiheesta

Avaruus