Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Suomeen kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat nyt hyvin mahdollisia.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen olevansa huolissaan Suomen kyvystä puolustautua kyberhyökkäyksiä vastaan.
– Tämä on kokonaisuus, josta kannan myös itse syvästi huolta. Suomi on varautunut, mutta olemmeko varautuneet riittävän hyvin, Marin sanoi eduskunnan ylimääräisellä kyselytunnilla.
Lue lisää: "Olemme varautuneet siihen, että laajamittaista vaikuttamista kohdistuu myös Suomeen"
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kyberhyökkäykset kriittisiin kohteisiin ovat nyt mahdollisia.
– Informaatiohäirintä ja -vaikuttaminen ovat melko todennäköisiä ja kyberhyökkäykset kriittisiin kohteisiin hyvinkin mahdollisia, sanoi huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen torstaina järjestetyssä infotilaisuudessa.
Känkänen ei tarkentanut, mitkä kohteet määritellään kriittisiksi.
Toistaiseksi poikkeavia kyberuhkia ei Suomessa kuitenkaan ole havaittu.
– Ukrainan kriisistä huolimatta kansallinen kyberturvallisuuden tilanne on normaali, kertoi liikenne- ja viestintäministeriön kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen.
Kyberhyökkäyksiä tehdään jatkuvasti
Ukraina on joutunut vuoden 2014 jälkeen jatkuvien kyberhyökkäysten kohteeksi.
Vuonna 2015 hakkerit iskivät sähköverkkoon, ja pysäyttivät sähkönjakelun yli 200 tuhannelta ukrainalaiselta.
Viime kuukausina kyberhyökkäysten kohteeksi ovat joutuneet Ukrainan hallinnon verkkosivut ja ukrainalaiset pankit.
Lue lisää: Ukraina: Merkkejä siitä, että kyberhyökkäyksen takana saattoi olla Venäjä
Paanasen mukaan vastaavia kyberhyökkäyksiä on torjuttu myös Suomessa.
– Olemme Suomessa nähneet, kokeneet ja torjuneet ne kaikki tilanteet ilmiöinä, joita Ukrainassa on nähty viimeisten kymmenen vuoden aikana, Paananen sanoo.
Kyberhyökkäyksiä, kuten palvelunestohyökkäyksiä, haittaohjelmien levittämistä tai vakoilua tehdään jatkuvasti.
– Ne eivät tavalliselle käyttäjälle näy millään tavalla. Se kuvaa ehkä Suomen varautumista näihin asioihin. Niistä huolehditaan viranomaisten, mutta ennen kaikkea elinkeinoelämän toimenpiteinä.
Yksittäisen käyttäjän rooli tärkeä
Paanasen mukaan kyberpuolustusta ollaan kehittämässä muun muassa parantamalla viraomaisten välistä tiedonvaihtoa ja toimintaedellytyksiä.
Myös yksittäisen ihmisen rooli koko kansallisessa kyberturvallisuudessa on merkittävä.
Lue myös: Kybertaistelu kiihtyy – asiantuntijat arvioivat suomalaisiin kohdistuvia uhkia: "Mielestäni kokeiltu sitä, miten me reagoimme"
– Perusasiat ovat tärkeimpiä. Pidetään kotona olevien laitteiden ja ohjelmistojen päivitykset kunnossa, ja huolehditaan haittaohjelmien torjunnasta. Monella on kotona langaton verkko, jolloin myös reitittimen päivitysten tulisi olla kunnossa.
Paanasen mukaan oletussalasanoja ei tulisi käyttää missään palvelussa, ja palveluihin kirjautumisessa tulisi mielellään käyttää kaksivaiheista tunnistautumista.