Suomalaislapsista vain joka kolmas liikkuu suositusten mukaisesti. Asiaa tutkinut apulaisprofessori uskoo, että ongelman korjaamiseksi meidän tulisi kuunnella enemmän lapsia ja nuoria päätöksenteossa.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksen (LIITU) mukaan vain kolmannes 7–15 vuotiaista lapsista liikkuu riittävästi.
Tuoreiden tutkimustulosten mukaan ero poikien ja tyttöjen liikkumisessa on kasvanut. Pojista 42 prosenttia ja tytöistä vain 30 prosenttia liikkuu suositusten mukaan, eli 60 minuuttia päivässä.
– Kyllä tästä on syytä olla huolissaan. Jos laitetaan asteikolle 1–10, niin kyllä alan olla jo kahdeksan tai yhdeksän tasolla huolissaan, tutkimusta johtanut Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Sami Kokko toteaa Viiden jälkeen -haastattelussa.
Katso yllä olevalta videolta, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että lasten liikkuminen on vähentynyt merkittävästi vuosien varrella.
Lue myös: Tutkimus: Lasten masennusoireet voivat helpottua liikunnan avulla
Mikä ratkaisuksi?
Kaikissa ikäluokissa juuri tytöt ovat passiivisempia liikkujia kuin pojat.
Tutkimus kartoitti liikkumismäärien lisäksi liikkumiselle koettuja esteitä ja tytöt vastasivat, ettei kodin läheltä löydy kiinnostavia liikkumismahdollisuuksia.
Se, millaista liikuntatarjontaa tytöt kaipaisivat, pitäisi kysyä Sami Kokon mukaan juuri tytöiltä. Lapset ovat ylipäätään jääneet Kokon mukaan liikunnan suunnittelussa mielipiteineen liikaa taka-alalle.
Jotta yhteiskunta saisi kehitettyä lapsia ja nuoria kiinnostavia liikuntamuotoja, suunnittelutyöhön kannattaa ottaa mukaan myös lapset ja nuoret.
– Monesti lasten ja nuorten osalta aikuiset tekevät ratkaisuja ja kehittävät toimintaa. Me emme välttämättä kysy riittävästi, mitä lapset ja nuoret itse haluaisivat tehdä, Kokko toteaa.
Kokon mukaan esimerkiksi urheiluseurat ovat tehneet erinomaista työtä lasten ja nuorten liikuttamiseksi, mutta jatkossa pitäisi kuunnella myös enemmän lapsia ja nuoria ja toteuttaa sellaista toimintaa, mistä he itse tykkäävät.
Liikkumisen esteeksi koettiin myös muun muassa tiettyjen harrastusten kalleus.
Lue myös: Yli 10-vuotiaat suomalaislapset liikkuvat liian vähän – "Katastrofaalinen hyvinvointivaltion epäonnistuminen"
Pitäisikö liikuntatunteja lisätä?
Sami Kokon mielestä liikuntatunteja pitäisi lisätä lasten ja nuorten lukujärjestykseen.
– Eikä vähiten sen takia, että koulu on se toimintaympäristö, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret – myös ne muuten vähemmän liikkuvat, Kokko toteaa.
Lisää liikuntatunteja kaipaisi myös vuoden liikunnanopettajaksi viime syksynä valittu Anna-Maria Lehtonen.
Lehtonen kertoo Viiden jälkeen -haastattelussa, että onnistuakseen liikunnanopettajana, hänen täytyy oppia tuntemaan oppilaitaan.
Voit katsoa Lehtosen haastattelun alla olevalta videolta.
Katso myös: Vuoden liikunnanopettaja tietää, miten nuoret saadaan liikkumaan
2:39
Vuoden liikunnanopettajaksi valitun Anna-Maria Lehtosen mukaan tärkeintä on oppilaiden kohtaaminen yksilöinä.