Kyselytutkimus selvitti, kuinka moni suomalainen on kilpailuttanut asuntolainansa – ikäryhmissä eroja: "Koetaan työlääksi"

Rakennusyhtiö JM Suomen teettämästä ja tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamasta asumiseen liittyvästä kyselytutkimuksesta selviää, että vain 44 prosenttia asuntolainaa omaavien vastaajien joukosta oli kilpailuttanut lainansa.

Suomalaiset Asuntokaupoilla 2021 -tutkimukseen vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Heidän joukossaan oli vähiten 18–24-vuotiaita,  mutta tästä nuorimmasta ikäryhmästä jopa 92 prosenttia kertoi kilpailuttaneensa lainansa ennen sen ottamista.

Myös seuraavassa ikäryhmässä, 25–34-vuotiaissa, osuus oli korkeampi kuin kaikkien vastaajien keskiarvossa. Tästä ikäryhmästä 66 prosenttia kertoi kilpailuttaneensa lainansa. 

Harvimmin asuntolainaa kilpailuttivat 55–74-vuotiaat, joista vain vajaa kolmannes kertoi tehneensä niin.

– Nuoremmassa ikäryhmässä on usein nuoria pareja, jotka ostavat ensimmäistä yhteistä kotia. Molemmilla monesti voi olla eri pankki ja silloin lainojen kilpailutus molempien pankeista on luontevaa. Myös näille ikäryhmille digitaalisten palveluiden käyttö on luontevampaa ja siten kilpailuttaminen on helpompaa, JM Suomen myyntipäällikkö asuntomyynnistä Liisa Nuutinen analysoi tulosta tiedotteessa.

Nuutinen pohtii, että vanhemmilla asunnonostajilla on usein pitkä suhde pankkiinsa, ja sinne on usein keskitetty vakuutukset ja sijoitukset.

– Tällöin usein kilpailutus näiden kaikkien palveluiden kanssa koetaan työlääksi.

Toukokuussa uutisoitiin, että yhä useampi suomalainen asuntolaina otetaan yksin. Erityisesti ensiasuntoa koskevat yhden hengen asuntolainat ovat olleet kasvussa. 

Lue myös: Pankit kilpailevat nyt hanakasti uusista asuntolaina-asiakkaista – Suomessa korot euroalueen alhaisimmat

Haetko asuntolainaa? Muista nämä asiat

Oletko pohtimassa lainanottoa? Nuutinen kehottaa miettimään omaa maksukykyä realistisessa valossa.

– Ennen lainan hakemista ja asunnon ostamista suosittelen pohtimaan tilannetta, jossa esimerkiksi työssä tulee muutoksia. Tällöin on tärkeää, että asunto on helposti jälleen myytävissä, Nuutinen antaa esimerkin.

Myös Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asuntorahoitusjohtaja ja vt. pankinjohtaja Päivi Salo kehotti aiemmin tänä vuonna MTV Uutisten haastattelussa lainanhakijaa olemaan realisti ja miettimään oma tulotaso huolellisesti.

– Laina täytyy aina maksaa takaisin ja hoitokulut juoksevat kuukausittain, Salo muistutti.

Säästöpankin liiketoimintajohtaja Markus Lauri kertoi STT:lle puolestaan toukokuussa, että kaikki asuntolainan hakijat ja heidän lainan takaisinmaksukykynsä arvioidaan samalla tavalla: tärkeintä on mitoittaa ostettava asunto ja sitä varten tarvittavan lainan määrä oikein. Näin varmistetaan, että tulot riittävät lainan takaisinmaksun lisäksi myös muiden elämään liittyvien kulujen kattamiseen. Tärkeää on myös varautua esimerkiksi yllättäviin menoihin ja muihin taloudellisiin riskeihin.

Lue lisää asioista, joita asuntolainaa hakiessa tulee ottaa huomioon.

Lue myös: Näin paljon rahaa ihmisellä pitäisi olla säästössä – toteutuuko itselläsi?

Suomalaisten asuntolainat maltillisia

JM Suomen teettämän kyselyn vastausten perusteella suomalaiset ovat kuitenkin melko maltillisia lainanottajia. Kaikkien vastaajien joukosta 14 prosenttia kertoi olevansa valmis ottamaan joko 50 000–100 000 euron lainan. Niin ikään 14 prosenttia vastaajista ottaisi 100 000–150 000 euron lainan. Kaikista kyselyyn vastanneista 36 prosenttia vastasi, että ei tarvitse tai halua lainaa lainkaan.

Ikäryhmistä 25–34-vuotiaat olisivat kyselyn tulosten perusteella valmiita ottamaan kontolleen isompia asuntolainoja kuin muut.  Joka viides ikäryhmän vastaajista ottaisi 150 000–200 000 euron lainan. Tässä ikäryhmässä on lisäksi kaikista ikäryhmistä suurin osuus heitä, jotka olisivat valmis ottamaan jopa yli 400 000 euron lainan.

Kaikkein kielteisimmin asuntolainoihin suhtautuivat 65–74-vuotiaat vastaajat, joista jopa 65 prosenttia ilmoitti, ettei halua lainaa laisinkaan.

Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajalan mukaan yhden hengen asuntolainojen summat ovat kasvaneet Nordeassa tasaisesti vuosien varrella: vuonna 2020 keskimääräinen lainasumma oli 130  000–140  000 euroa.

Lue myös:  Mitä kodinostaja haluaa nyt asunnoltaan? Asiantuntija nostaa esiin kaksi erityispiirrettä: "Asia, josta ollaan nyt oltu selvästi aiempaa kiinnostuneempia"

Lue myös: Mikä suomalaisia mietityttää eniten uutta asuntoa ostaessa? Kyselytutkimus paljasti selkeän huolenaiheen

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Millainen laina kannattaisi ottaa?

Lähde: JM Suomi