Marginaalien kaventuminen on kannustanut neuvottelemaan uudelleen myös vanhoja asuntolainoja.
Uusien asuntolainojen marginaalit ovat kaventuneet merkittävästi vuoden 2013 jälkeen, mikä osoittaa sen, että pankit ovat viime vuosina kilpailleet hanakasti uusista asuntolaina-asiakkaista, Suomen Pankista kerrotaan STT:lle.
Suomen Pankin neuvonantaja Hanna Putkuri kertoo, että marginaalien kaventuminen on kannustanut asiakkaita kilpailuttamaan ja neuvottelemaan uudelleen myös sellaisia vanhoja asuntolainoja, joiden marginaalit ovat leveämmät.
Viimeisen vuoden ajan marginaalit ovat pysyneet ennallaan, keskimäärin noin 0,7 prosenttiyksikössä. Putkurin mukaan uusien asuntolainojen korot ovat Suomessa tällä hetkellä ennätyksellisen alhaiset ja selvästi alhaisemmat kuin muissa euroalueen maissa.
Myös verkkopankkien käyttö on lisännyt lainojen kilpailutusta pidemmällä aikavälillä. Asuntolainaa hakiessa ensimmäinen yhteydenotto tehdään useimmiten verkkopankin tai pankin avoimien nettisivujen kautta.
Lyhennysvapaat hillitsevät kilpailutusta
Myös lainojen vertailupalvelua tarjoavasta Sortter-yrityksestä kerrotaan, että moni kilpailuttaa nyt uusien lisäksi vanhoja, jo olemassa olevia asuntolainojaan.
Yritys teetti viime maaliskuussa aiheesta kyselytutkimuksen, jonka Taloustutkimus toteutti. Siihen haastateltiin 685 täysi-ikäistä suomalaista. Taloustutkimuksen nettipaneelissa toteutetun kyselyyn vastaajista noin kolmanneksella oli kyselyhetkellä asuntolainaa.
Vastaajista noin 40 prosenttia oli joskus kilpailuttanut asuntolainansa, eli vertaillut eri lainanantajien tarjoamia korkoja, kuluja tai muita maksuehtoja. Kyse saattoi olla sellaisesta lainasta, joka oli jo maksettu takaisin. Kahdeksan prosenttia oli kilpailuttanut olemassa olevan asuntolainansa vuoden sisällä.
Tämän ja Sortterin aiemman, joulukuussa 2018 julkaistun vastaavanlaisen tutkimuksen perusteella vanhojen asuntolainojen kilpailuttaminen on mahdollisesti vähentynyt, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Markus Huhdanpää.
– Tyytyväisyys olemassa olevan lainan ehtoihin ja nykyiseen pankkiin sekä halu pysyä tutun pankin asiakkaana ovat yleisimmät syyt siihen, miksi kilpailutusta ei ole tehty, toteaa Huhdanpää.
Hän uskoo, että koronatilanteen takia asuntolainoille sovitut lyhennysvapaat jaksot ovat vähentäneet asuntolainojen kilpailuttamista entisestään viime vuoden kevään jälkeen. Lyhennysvapaiden kuukausien aikana lainan kilpailuttaminen ei välttämättä ole kovin helppoa tai aina edes mahdollista.
Kulutusluottojen kilpailuttamisessa kasvua
Sortterin viime vuoden keväällä teettämän tutkimuksen perusteella asuntolainoja kilpailutetaan muita lainoja ahkerammin. Uusia kulutusluottoja ja luottokortteja oli kilpailuttanut noin kolmannes ja verkkokauppojen osamaksuja vajaa kolmannes vastaajista.
– Voimassa olevien luottosopimusten kilpailuttaminen on vielä vähäisempää. Sen sijaan esimerkiksi kodinkoneita ja elektroniikkaa kilpailuttaa aina tai toisinaan jopa 95 prosenttia suomalaisista, Huhdanpää sanoo.
Sortter teetti viime syksynä tutkimuksen korona-ajan vaikutuksista suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka moni on kilpailuttanut olemassa olevia lainoja tai luottoja sen jälkeen, kun kulutusluotoille astui voimaan väliaikainen korkokatto 1. heinäkuuta 2020. Kävi ilmi, että kulutusluottojen kilpailuttaminen oli kasvanut merkittävästi.
Juttua päivittetty kauttaaltaan 14.3.2021 klo 11.58.