Syksyn poikkeuksellinen lämmin sää on saanut aikaan yhden kaikkien aikojen suurimmista hyönteisten syysvaelluksista Suomeen.
Keski-Euroopassa on ollut sateista ja Länsi-Euroopassa kylmää. Kaakosta ja idästä on kiertänyt Suomeen lämmintä ilmaa, ja hyönteiset ovat saattaneet kulkeutua tuulten mukana tuhansia kilometrejä, kertoo STT:lle Oulun yliopiston professori Marko Mutanen.
– Tämä on tyypillinen niin sanottu vaellussää. Tosi lämpimän ilman mukana on tullut nyt hyvin eksoottista lajistoa, jota ei täällä yleensä esiinny ja joka ei käytännössä täällä pysty elämään.
Mutasen mukaan perhosharrastajat ovat innoissaan, sillä Suomeen on tullut muun muassa hukkavaellusyökkösiä enemmän kuin koskaan. Yökkönen on puuvillatuholainen ja Mutasen sanoin melko eksoottinen ja kaukainen otus.
– Se on yleisimpiä perhosia Etelä-Suomessa tällä hetkellä. Se on hyvin erikoinen ilmiö.
Hukkavaellusyökkönen on tuholaislaji, joka elää puuvillan lisäksi hyötykasveilla, kuten paprikalla.
Professorin mukaan Suomeen syksyisin vaeltaneiden tuholaislajien ei ole kuitenkaan koskaan havaittu lisääntyneen täällä vuodesta toiseen, vaan ne ovat tuhoon tuomittuja lähestyvän talven vuoksi.
Toinen tähän syksyn liittyvä erikoisuus on se, että monet hyönteislajit, joiden ei ole koskaan havaittu tehneen toista vuosittaista sukupolvea, ovat lisääntyneet tänä vuonna kaksi kertaa.
Tämä on kuitenkin Mutasen mukaan melko varmasti paha virhe, koska syksy ja talvi lähestyvät vääjäämättä, eikä toinen sukupolvi ehdi kehittyä muniksi ja koteloiksi ajoissa. Se voi tarkoittaa joidenkin lajien kannan tilapäistä romahdusta.
"Me maksamme aika isoa hintaa"
Kotoisista lajeista myös hirvikärpänen on runsastunut, mutta se on Mutasen mukaan hyönteisenä oma lukunsa, sillä se levisi Suomeen vasta 1960-luvulla kaakosta ja on laajentanut levinneisyyttään vähitellen Etelä-Lappiin saakka.
Hirvikärpänen on hirvien ja muiden hirvieläinten, kuten metsäkauriiden ulkoloinen.
Mutanen kertoo, että hirvi oli Suomessa sata vuotta sitten lähes sukupuutossa, ja hirvikärpäsen leviäminen liittyy ilman muuta hirvien määrän kasvuun.
Mutasen mukaan hirvikärpäset ovat niin iso riesa siksi, että Suomessa on keinotekoisen korkea hirvikanta.
– Me maksamme tavallaan aika isoa hintaa siitä, että meillä on niin korkea hirvipopulaatio. Sitä rajoitetaan, mutta sitä pidetään tarkoituksellisesti aika korkeana.
Ei lisännyt hirvikärpästen määrää
Tämä syksy ei ole kuitenkaan lisännyt hirvikärpästen määrää, vaan hyönteistä on esiintynyt monena menneenä syksynä todella runsaasti.
Määrä on vaihdellut jonkin verran alueittain, mutta viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet hirvikärpästen juhlaa.
Mutanen on ollut mukana tutkimuksissa, joissa suomalaisen hirvikärpäsen on havaittu olevan geneettisesti erilainen ruotsalaiseen hirvikärpäseen verrattuna.
Suomen kanta tulee idästä, missä se ei ole tottunut ihmiseen. Sen vuoksi se käy kiinni ihmiseen paljon hanakammin kuin ruotsalainen serkkunsa.
– Kun hirvikärpänen laskeutuu isäntäeläimeen, se katkaisee ensimmäisenä siivet, jolloin se ikään kuin sinetöi kohtalonsa. Sen jälkeen se ei pysty siirtymään enää uuteen isäntään. Koska se ei pysty elämään ihmisessä, on pohdittu, mistä johtuu, että luonnonvalinta ei ole karsinut tällaista tyhmää ominaisuutta pois.
Mutanen on huomannut Oulun seudulla myöhäisiä hyttysiä, mutta hänen käsityksensä mukaan kesähyttyset tuskin pystyvät tekemään kahta sukupolvea saman kesän aikana. Asia on tosin kiistelty tutkijoiden keskuudessa.
Jos hyttysiä on omalla asuinseudulla paljon, saattaa kyse olla horkkahyttysiksi kutsutuista hyttyslajeista, jotka talvehtivat ja esiintyvät aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.
Säät vaikuttavat hyönteisiin vaihtelevasti
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Mutasen mukaan hyönteisiin vaihtelevasti. Jos syksyt pitenevät pysyvästi, jotkin lajit hyötyvät ja jotkin kärsivät.
Jo nyt osa eteläisistä lajeista on laajentanut levinneisyyttään. Mutanen sanoo, että Suomeen on tullut satoja uusia hyönteislajeja, joita täällä ei ole ennestään esiintynyt.
Toisaalta jotkin lajit ovat vetäytyneet pohjoiseen.
– Meillä on sikäli erikoinen tilanne, että pohjoisen lajeja on hävinnyt Suomesta yllättävän vähän, eli kokonaislajimäärä on kasvanut. Yleensä meillä käytetään vähän turhankin uhkaavaa kieltä tämän asian suhteen. Saattaa tulla vähän väärä käsitys, kun puhutaan hyönteiskadosta ja muusta.
Toisaalta Mutasen mukaan ollaan aiheellisesti huolissaan, mihin ilmaston lämpeneminen johtaa.
Muun muassa joissakin pohjoisissa yöperhoslajeissa on huomattu voimakasta vähenemistä. Esimerkiksi metsäpohjanmittari on vetäytynyt Etelä- ja Keski-Suomesta pohjoiseen Suomeen.
Valtava vaihtelu tyypillistä
Hyönteiskannoille on Mutasen mukaan tyypillistä valtava vaihtelu.
Tänä vuonna nokkosperhosten määrä on vähentynyt voimakkaasti, mutta suuren lisääntymispotentiaalin vuoksi hyönteiset pystyvät satakertaistamaan määränsä yhdessä sukupolvessa.
Professori sanoo, että säiden vaikutusta hyönteislajeihin korostetaan välillä liikaakin.
– Joka vuosi havaitaan, että joitakin lajeja on aivan poikkeuksellisen paljon ja joitakin lajeja poikkeuksellisen vähän. Kannanvaihteluiden etukäteen ennustaminen on äärettömän vaikeaa.
Vaikeaksi ennustamisen tekee se, että hyönteiskantojen voimakkaiden vaihteluiden taustalla merkittävimmässä roolissa ei ole sää vaan biologiset tekijät, esimerkiksi loispetojen runsaus.
Siksi hänen mukaansa on hankalaa sanoa, mikä säätilanteen vaikutus yksittäisiin lajeihin on.
Lue myös: Tutkija hämmästelee lumien sulamisnopeutta Lapissa: Monien lajien tulevaisuus uhattuna
Juttua täydennetty 15.9.2024 kello 16.41.