Laajentaako Suomi turvetuotantoa Ruotsissa EU-tuilla? Näin Neova vastaa aktivistien väitteisiin

Turvetuotanto nousi Suomessa jälleen puheenaiheeksi, kun Suomen Elokapina ja ruotsalainen Återställ Våtmarker (suom. Ennallistakaa kosteikot) töhrivät Eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla keskiviikkona.

Aktivistiryhmät kertoivat tiedotteessa yhdistäneensä voimansa kiinnittääkseen huomiota turpeen nostoon. 

Ne muun muassa väittivät, että Suomen valtio sai EU:lta 450 miljoonaa euroa turvetuotannon alasajoon, mutta samalla se laajentaa toimintaansa Ruotsiin.

Valtionyhtiö Neova vastaa turvetuotannosta

Suomen valtio ei varsinaisesti vastaa turvetuotannosta Ruotsissa, vaan kyseessä on valtionyhtiö Neova (entinen Vapo). 

Suomen valtio omistaa 50,1 prosenttia Neovasta. Loput Neovasta omistaa Suomen Energiavarat -niminen osakeyhtiö, jonka omistajat ovat suomalaisia energia-alan toimijoita. Yhtiönä Neova tekee omat ratkaisunsa ilman valtion päätöksiä.

Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikainen kertoi tänään torstaina STT:lle, ettei se ole laajentanut toimintaansa Ruotsissa.

– On väitetty, että nostetaan ennennäkemättömiä määriä turvetta Ruotsin maaperästä. Viime vuonna nostettiin 1,3 miljoonaa ja tänä vuonna noin miljoona kuutiota suurin piirtein. Missään nimessä se ei ole kasvamaan päin ollut, Martikainen sanoi.

Neovan osuus Ruotsin turvetuotannosta on kaksi kolmasosaa, ja se on alan suurin toimija maassa.

Martikaisen mukaan Neovan tuotantoalue Ruotsissa on noin 4 000 hehtaaria ja Suomessa noin 20 000 hehtaaria. Hänen mukaansa tuotantoalueet ovat pysyneet viime vuosina samoissa lukemissa.

Martikainen kertoi, että turvetuotanto on Suomen tapaan luvanvaraista myös Ruotsissa. Uusia tuotantoalueita avataan, jos lupia saadaan.

– Sitä mukaa kuin meiltä tuotantoalueita poistuu, olemme hakeneet uusia. Mutta ei se tuotantopinta-ala kokonaisuudessaan ole merkittävästi kasvusuuntaan menossa, niin Suomessa kuin Ruotsissa.

Neovalle ei tukea JTF-rahastosta

Aktivistiryhmien väittämä 450 miljoonan euron tuesta turvetuotannon alasajoon viittaa EU:n JTF-rahastoon eli oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon. 

Suomessa JTF-rahaston toimet perustuvat tavoitteeseen puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Suomen saama EU-rahoitus JTF-rahastosta on noin 466 miljoonaa euroa.

Rahoitusta jaetaan yrityksille niiden hankehakemuksien perusteella muun muassa paikallisten ely-keskusten kautta.

Neova ei ole saanut rahastosta tukea. Yritys tiedotti asiasta keväällä sen jälkeen, kun Ruotsissa liikkui väitteitä Neovan toiminnasta.

Ahti Martikaisen mukaan Suomen valtio ei ole muutenkaan tukenut Neovan toimintaa.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa sovittiin tavoitteesta, jonka mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitettaisiin vuoteen 2030 mennessä.

Återställ Våtmarker on protestoinut aiemminkin Neovaa vastaan, esimerkiksi osoittamalla mieltä Suomen Tukholman-suurlähetystöllä toukokuussa sekä kesällä kiinnittämällä itsensä Neovan työkoneisiin Grimsåsin kaupungissa.

Lue myös:

    Uusimmat