Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan nuorten leimaamisesta ja peräänkuuluttaa vanhempien ottamista vahvemmin mukaan nuoren arjessa syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.
Millä mielin olette seuranneet tätä viime viikkojen nuorten pahoinvointiin liittyvää keskustelua?
– Vuosi on ollut poikkeuksellinen enkä halua tätä ongelmaa kytkeä koronaan, mutta voi sanoa, että reaktiomme ovat olleet aika voimakkaita ja hyvin paljon nuoria leimaavia.
– Se on valitettavaa. Tämä on juuri sellainen aika, jossa tarvittaisiin pikemminkin napakkaa yhteistyötä ja tilannekatsausta yhteisen moraalipaniikin sijasta, arvioi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Mitä voidaan sanoa jo, että olisi pitänyt tehdä toisin tänä vuonna?
– Nuorten vapaa-ajan kysymykset, joihin olisi jokaisessa kaupungissa kiinnittää huomiota. Kun harrastustiloja lähdetään sulkemaan ja nuorilta loppui kesätyöt ja koulua ei käyty keväällä, niin silloin pitää huolehtia siitä, että on muitakin vaihtoehtoja kuin hengailla kaduilla kavereiden kanssa.
Miten tämä syrjäytymiskehitys? Mikä on vanhempien rooli tässä kokonaisuudessa? Kuinka keskiössä he ovat?
– Meillä on vähän sellainen varhaisen itsenäisen ajatus, että kun nuori tulee teini-ikään, hän ikään kuin rupeaa enemmän ja enemmän päättämään itse omista asioistaan. Tämä on ihan myönteistä, mutta siinä vaiheessa, kun on nuori, joka tarvitsisi enemmän tukea, niin se on hieman heitteille jättävää myöskin. Esimerkiksi toisella asteella aniharvoin opettajat tapaavat vanhempia.
Pitäisikö toisella asteella olla vanhempainiltoja?
– Etenkin nyt, kun puhutaan toisen asteen keskeyttämisistä ja nuorten vaikeuksista kiinnittyä sinne koulupoluille, niin mikä ettei, pohtii Pekkarinen.