Liikennevaloista voi pian päästä lyhyemmällä odottelulla – näin tekoäly poistaa "kuolleet sekunnit"

Punaisissa liikennevaloissa seisominen turhauttaa niin autoilijoita kuin jalankulkijoitakin. Tähän ongelmaan on nyt löytynyt ratkaisu. Suomalaisyritys on ottanut avuksi tekoälyn ja konenäön, joiden avulla voidaan optimoida liikennevalojen toimintaa niin, että odotusaika lyhenee. Kun liikenne on sujuvampaa, vähenevät myös päästöt. 

Liikennevaloissa odottelu tuskastuttaa niin autoilijoita kuin jalankulkijoita myös Helsigin Kalasatamassa.

– Kyllä harmittaa, varsinkin jos sataa vettä ja räntää niinkuin yleensä täällä sataa, toteaa Anna Tervo.

– Kyllä tämmöisellä ilmalla harmittaa ja monesti pitää juosta punaisia vastaan, jos pitää ehtiä töihin, huokaa Olli Nieminen.

"Käytännössä poistetaan ne kuolleet sekunnit"

Turhauttavaan ongelmaan on nyt kehitetty ratkaisu.

– Ratkaisu on se, että meidän järjestelmä tunnistaa, mitä risteyksessä tapahtuu ja vaihtaa ne valot silloin, kun kukaan ei liiku, selittää MarshallAIn myyntipäällikkö Arttu Laitinen.

Järjestelmä perustuu konenäköön ja tekoälyyn. Käytännössä risteykseen on asennettu kamera.

– Konenäön avulla tunnistetaan, mitä risteyksessä tapahtuu ja kun havaitaan, mihin ihmiset haluavat mennä ja mitä he odottavat, niin käytännössä ne poistetaan sieltä ne kuolleet sekunnit ja vähennetään punaisissa valoissa odottelun määrää. Kuollut sekunti siis tarkoittaa sitä, että jossain on vihreät valot ja kukaan ei liiku, selventää Laitinen. 

Valojen optimointi vähentäisi päästöjä 4 prosentilla

Sujuvampi liikenne vähentää myös päästöjä.

– Joka kerta, kun auto pysähtyy ja lähtee uudestaan liikkeelle, niin syntyy ylimääräistä päästöä ja tässä risteyksessä on laskettu, että päästöjä voidaan vähentää 60 tonnia vuodessa pelkästään optimoinnin kautta, laskee MarshallAIn toimitusjohtaja Marcus Nordström.

Liikennevalojen optimoinnilla voitaisiin Suomessa vähentää liikenteen päästöjä 4 prosentilla vuodessa.

Optimointi perustuu reaaliaikaiseen tilanteeseen

Liikennevaloja toki optimoidaan jo nyt.

– Tuolla tien pinnan alla on usein induktiosilmukoita, jotka kertovat, tuleeko sieltä joku, mutta me ei tiedetä, kuka se on. Jalankulkijoiden osalta painetaan nappia, että ollaan täällä, mutta ei tiedetä, kuinka monta ja kauanko kestää ylitys. Meidän järjestelmä tarjoaa sen reaaliaikaisen tilanteen siitä, onko ihminen jo liikkunut kadun yli, jolloin tiedetään, ettei nyt enää tarvita sitä vuoroa, selventää Nordström eroja nykyisen ja uuden systeemin välillä.

Hintaerojakin on.

– Me on tehty vertailua siitä, että viiden vuoden aikana tämä teknologia on puolet halvempi kuin nykyinen tekniikka, joka on asfaltin alla. Meidän osaltahan tämä on kameran asentamista olemassaolevaan tolppaan, huomauttaa Nordström.

Valojen optimointia kokeillaan parhaillaan Helsingissä ja Vantaalla. Suomalaisyhtiö on myös mukana EU-hankkeessa, jossa kehitetään tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja liikennepäästöjen vähentämiseen kuudessa eri kaupungissa.

Lue myös:

    Uusimmat