Kottaraiset, kirjosiepot ja tiaiset viihtyvät erinomaisesti pihapiirien linnunpöntöissä. Kololintujen pesimäaika alkaa huhtikuussa ja pihapuuhun ripustettu pönttö tarjoaa kaivattuja pesimäpaikkoja.
Pöntön valinnassa tai itse rakentaessa tärkeä mitta on lentoaukon koko, sillä se määrittelee pönttöön pesänsä tekevän linnun lajin.
Pienin mahdollinen lentoaukon läpimitta on 28mm. Se on sopiva sini- ja kuusitiaiselle, jotka jäävät helposti pesäkolon etsinnässä suuremman ja voimakkaamman talitintin jalkoihin.
Tiaisista suurin, talitintti, tarvitsee pesäkoloonsa 32mm lentoaukon. Saman kokoiseen pönttöön pesänsä tekee myös kirjosieppo.
Ensimmäiset kirjosiepot saapuvat Suomeen huhtikuun loppupuolella ja saattavat tehdä oman pesänsä talitiaisen pesän päälle.
– Talitiaiset aloittavat pesimisen aikaisemmin ja myöhemmin saapuva kirjosieppo käyttää tarvittaessa häikäilemättä hyväksi talitiaisen pesää, kertoo Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved.
Pihapiirin suurimpia kolopesijöitä ovat kottaraiset, jotka tarvitsevat lentoaukoksi 46mm kolon.
Pönttöjä voi ripustaa mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta paras aika seuraavaa pesimäkautta ajatellen on varhaiskevät.
Luonnontieteellisen keskusmuseon suunnittelija Petteri Lehikoinen muistuttaa, että uusi pönttö ei välttämättä houkuttele pesänrakentajia vielä ensimmäisenä keväänä.
– Vaikka olisi kuinka hyvä pönttö, niin linnut saattavat valita jonkun muun kolon pesäpuuhiin. Uudenkarhea pönttö voi tarvita aikaa hankkia luonnon hajua ja harmaantumista.
Linnunpönttöjen määrää pihapiirissä ei tarvitse rajoittaa. Useampi pönttö tarkoittaa linnuille valinnanvaraa pesimäpuuhiin.
Sopiva kohta puussa linnunpöntölle on rinnan korkeus.
– Moni laittaa pöntön liian korkealle ja silloin pöntön puhdistus ja tarkastus vaikeutuu. Linnunpönttöä on hyvä huoltaa ja siivota kerran vuodessa. Kun kostuneet purut ja heinät poistetaan, niin pönttö pysyy puhtaana loiseläimistä ja pöntön käyttöikä kasvaa, Södersved muistuttaa.
Pihapuun linnunpönttö luo linnuille turvallisen ja hyvän pesäpaikan. Lintujen pesimäpuuhia seuraamalla tekee myös itselleen hyvää.
– Ihmisen luontosuhteelle on tärkeää seurata mitä luonnossa ja omassa ympäristössä tapahtuu. Se lisää ymmärrystä sille, kuinka riippuvaisia me olemme luonnosta, sanoo Lehikoinen.