Lintuharrastajien joukko on kasvanut koronapandemian aikana. "Pöntöttäjät" saavat nikkaroinnistaan suurta iloa.
Lintuharrastajien joukko on kasvanut Suomessa koronapandemian aikana, samalla kun muukin luonnossa liikkuminen on yleistynyt, kertoo Birdlife Suomi ry:n tiedottaja Jan Södersved.
– Voisi olettaa, että osa lisääntyneestä vapaa-ajasta on käytetty myös linnunpönttöjen rakentamiseen, mutta sitähän ei kukaan varmaksi osaa sanoa. Pöntöttäjät saavat usein suurta iloa nähdessään pönttöjään lintujen käytössä, Södersved sanoo.
Suomalaiset ovat yleisesti ottaen tietoisia linnunpönttöjen tärkeydestä, ja varsinkin omakotitaloasujat ja mökkiläiset laittavat pönttöjä ahkerasti pihoilleen.
Linnunpöntöt tarjoavat pesäpaikan kolopesijöille, joilla on Suomen metsissä pulaa luontaisista pesäpaikoista. Näistä noin 30 lintulajista varsinkin tiaisten kannat ovat Suomessa kasvaneet – ja ainakin osittain linnunpönttöjen ansiosta.
– Ylen vuoden 2017 Miljoona linnunpönttöä -kampanjan mukaan Suomen metsissä ja pihoilla oli (tuolloin) yhteensä yli 1,3 miljoonaa linnunpönttöä, Södersved sanoo.
Suomen Omakotiliitto ry:n järjestöpäällikön Sami Toivasen mukaan suomalaiset ovat tehneet Omakotiliiton messuosastoilla ja muissa tapahtumissa yli 10 000 pönttöä kymmenen vuoden aikana.
Viime vuonna messut jäivät väliin koronapandemian takia.
Messuilla linnunpönttöjä ovat tehneet ahkerasti kaikenikäiset suomalaiset taaperoista eläkeläisiin. Toivasen mukaan pönttöjen tekijät voi jakaa kahteen osaan: omakotitaloasukkaat ja mökkiläiset tekevät pönttöjä pihoilleen, ja lintuharrastajat tekevät niitä metsiin.
Lisäksi Suomen metsissä on jonkin verran seuranta- ja tutkimushankkeisiin liittyviä pönttöjä.
Suosituksia kannattaa noudattaa
Linnunpönttöjä pihalleen laittaessa kannattaa Södersvedin mukaan noudattaa tiettyjä suosituksia. Esimerkiksi Birdlifen verkkosivuilta löytyy selkeät ohjeet pönttöjen rakentamiseen ja ripustamiseen: mille lintulajeille kannattaa minkäkin kokoista pönttöä rakentaa, mitä materiaaleja kannattaa käyttää, ja niin edelleen.
Jos pönttö on liian pieni, siellä tulee ahdasta, ja jos pönttö on liian suuri, lintu joutuu käyttämään enemmän aikaa ja energiaa suuremman pesän rakentamiseen.
– Vaikka linnut voivat asettua aika kummallisiinkin pönttöihin, tietyistä suosituksista ei kannata poiketa. Ne perustuvat pitkään kokemukseen, Södersved sanoo.
Södersvedin mukaan moni ripustaa linnunpönttönsä turhaan liian korkealle, jolloin pöntöttäjälle iskee helposti laiskuus eikä pönttöjä tulekaan huollettua vuosittain. Pikkulintujen pöntöt voi asettaa rinnan korkeudelle.
Pöntöistä olisi hyvä tarkistaa vuosittain ainakin kiinnitys, ettei se pääse pettämään kesken pesinnän. Pöntöt tulisi myös puhdistaa, ettei niihin jää vanhaa pesäainesta tai mahdollisia lintujen loisia häiritsemään tulevia pesintöjä.
Jos pöntön laittaa tikunnokkaan, tikun tulisi Toivasen mukaan olla sellaista materiaalia, etteivät esimerkiksi kissat kiipeile niihin.
– Saduissa ja sarjakuvissa linnunpöntön edessä on usein lauluorsi. Sellaista ei kannata laittaa, sillä se houkuttelee haittaeläimiä, ja esimerkiksi oravat saavat siitä tukea, Toivanen huomauttaa.
Pönttöjä tarvitaan ympäri vuoden
Väärä käsitys siitä, että linnunpöntöt pitäisi laittaa hyvin korkealle, voi saada jotkut jopa luopumaan koko ajatuksesta, kertoo Södersved.
– Myös esimerkiksi ajatus siitä, etteikö linnunpöntöille olisi tarvetta pesimäajan ulkopuolella, on väärä: pöntöt tarjoavat linnuille myös yöpymispaikan, eli niitä tarvitaan – ja voi ripustaa – ympäri vuoden.
Södersvedin mukaan linnunpönttöjä saa olla pihalla enemmänkin ja jopa tiheästi, sillä vaikka lintu tarvitsee oman reviirinsä, eri lajia olevat yksilöt voivat pesiä aivan toistensa naapurissa.
Pihojen pikkulinnut voivat pesiä myös kulkupaikkojen viereen tai esimerkiksi liiterin seinällä olevaan pönttöön, mutta Södersved ei suosittele laittamaan ensimmäisiä pönttöjä tällaisiin paikkoihin.
Toivanen Omakotiliitosta uskoo, että osa suomalaisista jättää linnunpöntöt laittamatta, koska he pelkäävät lintujen syövän esimerkiksi omena- ja marjasatoa. Toivasen mukaan näitä satoja syövät suuremmat linnut, kuten rastaat ja kottaraiset. Pönttöjä tehdään niitä pienemmille linnuille.
– Pöntöissä pesivät linnut päinvastoin syövät tuhohyönteisiä puutarhasta pois, Toivanen muistuttaa.