Lobbareita, idänkaupan konsultteja, ajastaan jääneitä rauhanaktivisteja – uutuuskirja: Suomi oli Euroopassa omalla tasollaan Venäjän myötäilyssä, joka jatkui viime vuoteen asti

Sanalla suomettuminen viitataan Suomen toisen maailmansodan jälkeiseen sisä- ja ulkopolitiikkaan ja Neuvostoliiton vaikutusvaltaan päätöksenteossa. 

Mitä sitten tarkoittaa jälkisuomettuminen? Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja ja kirjailija Pekka Virkki pohtii sitä kirjassaan Jälkisuomettumisen ruumiinavaus (Docendo).

Yksi merkki jälkisuomettumisesta on Virkin mukaan se, että vielä viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan osa eturivin suomalaispolitikoista myötäili Venäjää.

– Erityisesti Vladimir Putinin aikakautta on leimannut maassamme Venäjän myötäily, suomettumisen ajan sisäpoliittisten valtarakenteiden säilyminen sekä sinisilmäinen usko globaalin keskinäisriippuvuuden autuuteen. Tätä kaasuputkilobbarit, idänkaupan konsultit ja ajastaan jääneet rauhanaktivistit käyttivät vuosia häikäilemättä hyväkseen, Virkki toteaa.

Virkin mukaan Suomi on ollut Euroopassa ihan omalla tasollaan asiassa.

– En väitä, että suomettuminen sellaisessa muodossa kuin se kylmän sodan aikana tunnettiin, olisi jatkunut 1990-luvulta eteenpäin, mutta sillä oli seurauksensa ja Suomessa aivan omanlaisensa perintö, joka ei oikeastaan ole verrannollinen mihinkään muihin Euroopan maihin. 

Venäjään suhtauduttiin naiivisti 

Käytännössä jälkisuomettuminen on Virkin mukaan näkynyt naiivina ja sinisilmäisenä asenteena Venäjää kohtaan.

– Joku voisi sanoa rumasti, että se oli myös korruptiota ja tämäntyyppisiä ilmiöitä. 

– Suomessa siihen on liittynyt se, että kylmän sodan aikana itätiedustelu rakensi tänne Neuvostoliiton sotilaallisen uhan pelossa ja YYA-sopimuksen varjossa massiivisen vaikutusverkoston, joka osaltaan vaikutti siihen, että Suomi on vasta nyt saanut aikaiseksi hakea Naton jäsenyyttä.

Virkin mukaan toiminta on saattanut hyödyttää yksittäisiä ihmisiä, mutta ei ole ollut kansakunnan kannalta viisasta toimintaa. Erityisen suurta hallaa se on tehnyt henkiselle ilmapiirille ja yhteiskunnalliselle keskustelulle. 

– Esimerkiksi turvatakuiden puutteessa on käytetty Euroopan unionia pehmeänä turvatakuuna emmekä ole voineet käyttää EU:ssa sellaista valuuttapolitiikkaa, joka olisi ollut suomalaisten kannalta positiivista, Virkki toteaa Huomenta Suomen haastattelussa.

EU:ssa suomalaiset pyrkivät Virkin mukaan vain jokunen vuosi sitten kaatamaan Venäjä-pakotteetkin, joita asetettiin Krimin valtaamisen jälkeen.

Lue myös: Suomi olisi halunnut amerikkalaisia joukkoja Lappiin vuonna 1943 – "Olisimme tällä hetkellä aivan erilainen maa"

Monet toimineet hyvässä uskossa

Virkki arvioi, että monet poliitikot ja kansalaiset ovat toimineet ”hyvässä uskossa”. 

– Mutta kyllä keskeisten tahojen on pitänyt ymmärtää, mitä he tekevät.

– Siellä on Tarja Halosta, Esko Ahoa, Eero Heinäluomaa, Paavo Lipposta ja Erkki Tuomiojaa. Ja tässä kirjassa kokoomuslaisista nostan erikseen muun muassa Kai Mykkäsen roolistaan Rosatomin läpiviennissä. 

Jälkisuomettumisen aika on ohi

Virkki toteaa vielä, että suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu eurooppalaisittain vahva auktoriteettiusko, mikä voi osaltaan selittää myös suomettumisilmiötä. 

– Meillä todellakin kumarretaan myös ihan omia maanmiehiä.

Nyt suunta on muuttunut.

– Emmehän me historiastamme eroon pääse, mutta ei tarvitsekaan. Suomettuminen loppui 1990-luvun lopulla ja näkisin, että jälkisuomettumisen aika on nyt ohi. 

– Mitä sieltä siirtyy uuteen aikaan, jää nähtäväksi.