Lukio palaa osin maksulliseksi: Tätä se tarkoittaa opiskelijoille ja yo-kirjoituksiin valmistuville – "Toimeentulotuki on vaihtoehto"

Vuonna 2021 oppivelvollisuutta pidennettiin 18 ikävuoteen saakka ja toisesta asteesta tuli kokonaan ilmainen. Nyt toinen aste on palaamassa osin maksulliseksi. Muutos tulee voimaan syksystä 2025 alkaen. Omavastuu ylioppilaskokeiden koemaksuista ja oppimateriaalien maksuista sekä mahdollisesti tietokoneen hankkimisesta alkaa sen kalenterivuoden jälkeen, kun nuori on täyttänyt 18 vuotta. Tämä tarkoittaa monen lukiolaisen kohdalla ainakin abikevään muuttumista maksulliseksi.

Kunnat päättävät toimeenpanosta

Lukiolaiset tarvitsevat ylioppilaskokeita varten tietokoneen sekä koko lukion ajalta oppimateriaaleja kerratakseen kokeisiin. Osa näistä oppimateriaaleista sekä tietokone saattavat muuttua maksulliseksi, mikä tulee korottamaan kokeiden hintalappua. Se, mitkä oppimateriaalit säilyvät maksuttomina kokeisiin kertausta varten ja mitkä muuttuvat maksullisiksi, riippuu lisensseistä ja sopimuksista. Ne voivat erota kunnittain tai jopa oppiaineittain. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ylijohtaja Petri Lempinen kertoo MTV:lle, että muutoksen toimeenpano jää koulutuksen järjestäjien, eli kuntien harteille. Kuntien tehtäväksi jää siis punnita, tuleeko kaikesta maksullista 18 vuotta täyttäneille vai säilyykö osa materiaalista, esimerkiksi tietokone lisensseineen maksuttomana koko lukion ajan.

Lue lisää: Opiskelijajärjestöiltä tyrmäys koulutuksen maksuttomuuteen suunnitelluille rajauksille

Äärimmäisissä tapauksissa tuet auttavat

Jos kunnat haluavat tarjota kokonaan maksuttoman lukion, niiden täytyy löytää siihen keino itse, sillä Lempisen mukaan rahoitusta ei ole luvassa. Näillä päätöksillä hallitus pyrkii säästämään 12 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tämän päätöksen tavoitteenahan on se, että ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sekä ylioppilastutkintolautakunnan käytössä olevat varat pienenevät ja opiskelijoiden omavastuu näistä asioista nousee. Eli ei ole mitään ylimääräistä rahaa, mitä tähän kohdistetaan. Kaiken tarkoitus on sopeuttaa julkisen talouden menopuolta, Lempinen sanoo.

Lempisen mukaan äärimmäisissä tapauksissa voidaan kääntyä toimeentulotuen ja opintotuen puoleen ylioppilaskokeisiin ja koulumateriaaleihin liittyvissä kustannuksissa, jotta tutkinto saadaan suoritettua.

– Toimeentulotuki on yksi vaihtoehto, jos aidosti on sellaista varattomuutta, että ei ole mahdollista selviytyä näistä uusista maksuista. 

Lue lisää: Äidinkielen opettaja lataa suorat sanat suomen kielen köyhtymisestä – "Vetää vakavaksi"

Maksullisuus on ikäsidonnainen

Lempisen mukaan lukion maksullisuus tulee olemaan sidottuna ikään, ei vuosikurssiin. Eli jos nuori meneekin vuotta aiemmin lukioon kuin oma ikäluokkansa ja lukion suorittaa aikataulussa kolmessa vuodessa, koko lukio tulee olemaan ilmainen, vaikka muut samalla vuosikurssilla olevat maksaisivat oppimateriaaleista ja ylioppilaskirjoituksista.

Sama pätee myös toisin päin: jos nuori aloittaa lukion omaa ikäluokkaansa myöhemmin tai pitää esimerkiksi vuoden vaihto-oppilaana, lukion maksullisuus alkaa aikaisemmin kuin muilla samalla luokalla olevilla.

Mikäli lukion suorittaa 2,5 vuodessa ikätoveriensa kanssa, se tulee olemaan kokonaan ilmainen. Lempinen kertoo, että päätöksellä ei yritetä ajaa lukiolaisia valmistumaan nopeammin, vaan taustalla vaikuttaa julkisen talouden tilanne. Lempinen suhtautuu epäilevästi siihen, että päätös synnyttäisi aallon, jossa lukiolaiset pyrkisivät valmistumaan nopeammin maksuttomuuden houkuttelemana.

– En uskalla tässä vaiheessa arvuutella, syntyykö jokin buumi siitä, että opinnot nopeutuisivat voimakkaasti. Yleinen keskustelu, mikä lukiokoulutuksen ympärillä on ollut, ei antaisi viitteitä siitä että hirveästi tultaisiin tiivistämään opiskelutahtia.

Lisätty juttuun täsmennys otsikkoon ja ingressiin, että maksullisuus on osittaista.

Katso myös juttumme kesältä 2023: Sarband Omar Rashedin tie ylioppilaaksi ei ollut helppo – katso ilahduttava tarina

Lue lisää: SDP jättää yli 70 kunnassa valtuustoaloitteen koulutusleikkauksiin liittyen