Maahanmuuttoa koskeva keskustelu hyydytti EU:n huippukokouksen Brysselissä perjantaina aamuyöstä. Poliittiset johtajat poistuivat kokouksesta ilman yhteistä kantaa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi perjantaina aamuyöllä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että yhdistävät ja erottavat asiat tulivat torstaina alkaneen kokouspäivän aikana nopeasti selväksi.
Ukrainaa koskevista linjauksista löytyi hänen mukaansa tahtotila nopeasti.
– Sitten kun mennään maahanmuuttoon, meillä on erilaisia näkemyksiä. Mikä sitten taas näkyy siinä, että tuntikausia istuttiin ja huomiselle meni. Ja epävarmuutta on, että tuleeko valmista, Orpo sanoi.
Lue myös: EU-huippukokouksessa tapetilla Ukrainan tuen jatkuvuus ja huoli Venäjän tilanteesta – Orpolta kysyttiin Suomen rajasta
Maahanmuuttokeskustelussa oli tarkoitus keskittyä muun muassa siirtolaisuuden vähentämiseen keskittymällä EU:n ulkopuolisiin, niin sanottuihin kolmansiin maihin. Keskustelu kuitenkin läikehti koko keskeneräisen maahanmuuttopaketin käsittelemiseksi, mikä kattaa muun muassa kysymyksen turvapaikanhaussa velvoittavasta vastuunjaosta.
Orpo vahvisti aamuyöllä, että ongelmat yhteisen näkemyksen löytämisessä eivät ole ulkoisessa ulottuvuudessa vaan muualla.
Puola ja Unkari äänestivät vastaan, kun jäsenmaat hyväksyivät aiemmin kesäkuussa neuvottelukannan maahanmuuttopaketin ydinasetuksista.
Puola ja Unkari asialla
Maahanmuuttokeskustelun aiheeksi ei pitänyt tulla esimerkiksi velvoittava vastuunjako, josta neuvosto äänesti kesäkuussa jo neuvottelukantansa jatkokäsittelyä varten. Vaikeisiin asioihin keskustelussa kuitenkin päädyttiin.
Kesäkuun äänestyksessä jäsenmaat saivat määräenemmistöllä sovittua maahanmuuttopakettinsa ydinkohdista, joista on kiistelty vuosia. Äänestyksessä vain Puola ja Unkari äänestivät vastaan, minkä lisäksi Bulgaria, Malta, Slovakia ja Liettua pidättäytyivät äänestämästä.
Käytännössä tilanne jäi hiertämään Puolaa ja Unkaria siinä määrin, että keskustelun ajautuminen vaikeisiin asioihin huippukokouksessa oli väistämätöntä.
Mikä on Suomen kanta?
Jossain määrin epäselväksi on jäänyt se, mikä on Suomen hallituksen kanta kaikkia unionin maita velvoittavaan vastuunjakoon turvapaikanhaussa.
Hallitusohjelman kirjauksissa turvapaikanhakua koskevan vastuun jakamisesta käytetään termiä taakanjako. Ohjelman kirjausten mukaisesti hallitus edistää EU:n maahanmuuttopolitiikassa rakentavasti taakanjaon vapaaehtoisuutta ja suhtautuu pidättyväisesti myös väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin.
Orpon käsityksen mukaan hallitus on sitoutunut kantaan, jossa Suomi voisi jatkossa valita eri velvoittavista vaihtoehdoista vastuunjaossa.
Käytännössä tämä tarkoittaisi turvapaikanhakijoiden ottamista suuren turvapaikanhaun kohteeksi joutuneesta maasta, rahan maksamista velvoittavana apuna tällaisessa tilanteessa tai esimerkiksi apukäsien ja välineistön tarjoamista paikan päällä.
– Pienellä varauksella sanon, että me olemme kuitanneet sen. Suuri valiokuntakin kuittasi sen paketin, ja se sisältää tämän perusajattelun, Orpo sanoo.
Suuressa valiokunnassa on hyväksytty eduskunnan kanta maahanmuuttopaketin ydinasetuksiin.
Keskustelu maahanmuutosta jatkuu perjantaina aamupäivästä. Luvassa on myös keskustelu unionin Kiina-linjasta, taloudesta ja ulkosuhteista.