Projektia viivästyttävät epäselvyydet infrastruktuurin turvallisuudessa.
Maailman pisin tunnelien ja siltojen yhdistelmä nousee parhaillaan Kiinan etelärannikolle. Kokonaisuudessaan 55 kilometriä pitkä kulkuväylä yhdistää Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueet sekä Zhuhain kaupungin Manner-Kiinassa.
Erityishallintoalueiden rajojen sisäpuolella väylästä on 42 kilometriä, josta siltarakennelman osuus on 30 kilometriä, mikä tarkoittaa, että kyseessä on maailman pisin meren ylittävä silta. Loput 12 kilometriä kulkee maan päällä tai merenalaisessa tunnelissa.
Zhuhain kaupungin puolella on vielä reitistöön kuuluvaa maantietä 13 kilometriä.
Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, on pituudeltaan hieman yli kilometrin.
Käyttöönotto viivästynyt
Kaikki hallintoalueet vastaavat itse oman osuutensa hallinnoinnista ja rakentamisesta. Hongkongin hallinnon arvioidaan käyttäneen sillan suunnittelu- ja rakennustöihin noin 120 miljardia Hongkongin dollaria eli 15 miljardia USA:n dollaria.
Hongkongin alueella olevan osion rakentaminen alkoi joulukuussa 2009. Ensimmäisten suunnitelmien mukaan osan piti olla käytössä jo vuonna 2016. Sillan rakennustyöt kuitenkin saatiin valmiiksi vasta alkuvuonna 2018, eikä käyttöönottopäivämäärää ole toistaiseksi kerrottu julkisuuteen.
Käyttöönottoa ovat viivästyttäneet epäselvyydet siltojen rakenteiden testauksessa ja tunneli-infrastruktuurin kestävyydessä.
Aiemmin tänä vuonna kaksi siltaprojektissa työskennellyttä teknikkoa tuomittiin vankeusrangaistukseen heidän väärennettyään turvallisuustestien tuloksia. Oikeuden mukaan teknikot väärensivät betonirakenteiden vahvuutta mittaa- via tuloksia vuosien 2012 ja 2016 välillä.
Vaikka rakenteet todettiin myöhemmin turvallisiksi, uudelleentestaus maksoi projektille miltei kymmenen miljoonaa US-dollaria.
Massiivinen projekti
Siltarakennelmaan käytettiin terästä 420 000 tonnia eli noin 60 Eiffel-tornin verran.
Betonia rakennustyömaalla kului noin 1,42 miljoonaa kuutiometriä.
Tunneliosuus louhittiin maailman suurimmalla tunnelilouhimella, jonka halkaisija on 17,6 metriä.
Kysymyksiä on herättänyt myös merenalaisen tunnelin ja sillan yhdistävän tekosaaren rakenteiden turvallisuus. Osa betonisista aallonmurtajista siirtyi aikaisemmin kesällä pois paikaltaan kovan aallokon vuoksi. Siltaprojektista kuitenkin tiedotettiin, että rakennelma toimi kuten oli suunniteltukin.
Hongkongin päässä olevaan rajatarkastusasemaan taas pääsi vettä, minkä pelättiin aiheuttavan hengenvaaran, jos ongelma toistuisi raja-aseman ollessa käytössä.
Myös ympäristöjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa sillan häiritsevästä vaikutuksesta Etelä-Kiinan meressä elävien uhanalaisten intiankyttyrädelfiinien elinympäristöön.
Sillan rakentamista on perusteltu Hongkongin, Macaon ja Zhuhain välisten matka-aikojen lyhenemisellä.
Silta lyhentää matka-ajan puoleen
Tällä hetkellä pääosa liikenteestä Hongkongin ja Macaon välillä kulkee lautoilla. Lauttamatka erityishallintoalueiden välillä kestää noin tunnin. Vastaavan matkan siltaa pitkin arvioidaan kestävän noin puolet tästä.
Eniten matka-aika lyhenee Hongkongin ja Zhuhain välillä. Kun matka kestää nyt maanteitse nelisen tuntia, jatkossa välin suhauttaa noin 45 minuutissa.
Kulkuväylän virallinen nimi Hongkong–Zhuhai–Macao-silta (HZMB) on hieman harhaanjohtava, sillä todellisuudessa yhteys kulkee Hongkongista Macaoon ja vasta sen jälkeen Zhuhain kaupunkiin.
Erityishallintoasemasta johtuen Hongkongilla ja Macaolla on omat passinsa ja rajatarkastuksensa. Matkustettaessa kulkuväylän itäpäässä sijaitsevasta Hongkongista Macaon kautta sillan länsipäähän Zhuhaihin joutuu kulkemaan kahden eri rajamuodollisuuden läpi.
Tilanne ei ole uusi, sillä rajamuodollisuudet ovat käytössä tälläkin hetkellä. Tästä huolimatta autojen pysäytteleminen matkan aikana kahteen kertaan rajamuodollisuuksien vuoksi pidentänee uudella liikenneratkaisulla tavoiteltua matkustusaikaa erityisesti viikonloppuisin ja loma-aikoina.