Masennuslääkityksen lopettamisesta voi tulla vakavia oireita, mutta harva potilas saa kuulla niistä etukäteen lääkäriltä – "Potilaille pitäisi kertoa ongelmista"

Pitääkö lääkärin kertoa lopettamiseen liittyvistä mahdollisista oireista lääkitystä aloittaessa?

– Silloin, kun näitä hoitopäätöksiä tehdään, niin silloin ollaan yleensä akuuttitilanteessa. Silloin lähtökohtaisesti keskustellaan potilaan kanssa hoitomuodon valinnasta ja hoidon aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Se hoidon lopettamisvaihe on vähintäänkin puolen vuoden päässä yleensä, jos sivuvaikutukset eivät estä hoidon jatkamista, niin silloin hoidon lopettaminen ei ole päällimmäisenä mielessä, kertoo psykiatrian professori Erkki Isometsä. 

– Kyllä se on toki perusteltua sanoa, että sitä lääkettä ei voi sitten äkillisesti lopettaa, vaan se täytyy tehdä asteittain. Mutta mielestäni hoidollisesti oikea paikka keskustella nämä asiat rauhallisesti on sitten, kun suunnitellaan hoidon lopettamista. Silloin on syytä käydä läpi, että miten tullaan toimimaan, ja jos tulee ongelmia, mitä sitten tehdään.

Toimintapa vieroitustukiryhmän mukaan herättää epäluottamusta. Pitäisikö lääkäreille tarkentaa tätä viestiä nykyisestä?

– Tämä on varmaan yksi niitä asioita, joissa olisi hyvä kommunikoida enemmän potilaille niistä potentiaalisista ongelmista. Tämä on sillä tavalla hankala kysymys, että kun on vaikea ennustaa niitä haittavaikutuksia etukäteen, mitä lopettamisesta tulee, niin sitten pitää löytää se sopiva tapa.

– Kaikkein tärkeintä on se, että potilas on tietoinen, että tällainen mahdollisuus on olemassa, ja että mitä sitten tehdään, että on jokin sovittu toimintamalli, miten edetään. Kyllä siitä asiasta kommunikoida pitää ja kyllä tässä meillä varmaan on ihan koulutuksessa parantamisen varaa, arvioi Isometsä. 

Vieroitustukiryhmän vetäjän mukaan heidän jäseniensä keskimääräinen lääkkeen käyttöaika on yli 5 vuotta. Pitääkö lääkkeitä syödä pitkään?

– Se ei ole lähtökohtainen tarkoitus. Tavanomainen hoitomalli on se, että akuuttihoitovaiheessa lääkehoidolla tavoitellaan mahdollisimman täyttä oireettomuutta, jonka jälkeen kaikille potilaille tarvitaan noin puolen mittainen jatkohoitovaihe, jonka jälkeen se lääkehoito lopetetaan. 

– Sitten on niitä potilaita, joilla se masennus on osoittautunut hyvin toistuvaksi. Heillä on ollut esimerkiksi kolme masennusjaksoa, jolloin se riski, että se uusiutuu, on hyvin suuri. Näille potilaille suositellaan ylläpitohoitoa, ja se voi jatkua vuosikausia. Kun nämä potilaat ovat olleet hyvin pitkään oireettomia, niin heilläkin voidaan lopettaa lääkehoito, mutta se täytyy tehdä varovasti ja pidemmän ajan kuluessa.

– Terveydenhuollossa suuri ongelma on se, että vaikka hoitosuosituksessa hoito on kuvattu hyvin suunnitelmalliseksi, niin se suunnitelmallisuus ei välttämättä toteudu niin kuin pitäisi.

Uusi suositus tekeillä

Käypä hoito -suositus on kirjoitettu nykymuodossaan vuonna 2014.

– Se on kirjoitettu sen hetken tiedon mukaan. Siellä sanotaan, mikä on edelleenkin totta, että ne useimmissa tapauksissa alkaa ensimmäisen viikon aikana. Kun oireet ovat alkaneet, niin kestää keskimäärin suhteellisen lyhyen aikaa. Ne yleensä loppuvat ensimmäisen kuukauden aikana. On poikkeuksellista, että ne jatkuvat sitä selvästi pidempään. Ikävä kyllä, osa potilaista kärsii pidempiaikaisista oireista. 

Käypä hoito -suositusta ollaan päivittämässä ja uusi suositus julkaistaan ensi vuoden tammikuussa. Suuria muutoksia ei ole luvassa.

– Olennaista on asteittaisen lääkeannoksen laskun malli, jota sitten tarvittaessa pitää voida pidentää, jos potilaalla on vaikeita ongelmia.

Lue lisää: Soili jätti gradunsa kesken masennuksen vuoksi ja jäi lääkekoukkuun 20 vuodeksi – lopettamisen jälkeiset oireilut tulkittiin väärin ja suositeltiin pysyvää lääkitystä: "Ei varoitettu sanallakaan"