Mäkiviikon kaksinkertaisella voittajalla Ernst Vettorilla ei ole epäilystäkään siitä, kuka on kaikkien aikojen mäkihyppääjä.
Kun Vettorille nostaa esiin Matti Nykäsen kuoleman, hän muuttuu surumieliseksi.
– Todella surullista meille kaikille, koska Matti Nykänen oli paras mäkihyppääjä koskaan, 54-vuotias itävaltalainen huokaa.
Hän sanoo olevansa surullinen Nykäsen poismenosta sekä siitä, millaista hänen elämänsä oli mäkihyppyuran jälkeen. Nykäsen ajan kova kilpakumppani tapasi suomalaisen viimeksi, kun Gregor Schlierenzauer ohitti Nykäsen maailmancup-voittojen määrässä vuonna 2013 ja hänen kunniakseen järjestettiin juhlat Itävallassa.
Nykäsen ja Vettorin kanssakäyminen urheilun ulkopuolella oli vähäistä, koska suomalaisen englanninkielen taito oli heikko.
– Tunsin hänet mäessä todella hyvin, Vettori lisää.
Nykäsen hypyssä oli jotain maagista myös kovimmille kilpakumppaneille.
– Me muut katsoimme aina, miten hän hyppäsi. Se oli merkittävää, koska ei ollut mahdollista hypätä kuin hän. Hänellä oli oma tyylinsä, joka oli vain Matti Nykäsen tyyli, Vettori muistelee.
– Me hyppäsimme omat hyppymme niin hyvin kuin pystyimme ja että voisimme edes joskus voittaa hänet. Jotkut yrittivät kopioida häntä, mutta se oli todella vaikeaa, hän lisää.
(Artikkeli jatkuu kuvan alla)
Nykäsen kyky tuntea oma paikkansa ilmalennossa teki vaikutuksen. Myös hänen välineissä oli kehitysaskeleita, jotka olisivat olleet muille vaarallisia Vettorin mielestä.
– Hän harjoitteli todella kovaa. Hänellä oli lisäksi aina hyviä ideoita välineisiin ja hän teki kaiken aikaa töitä hypyn sekä välineiden eteen. Hän oli todella ammattimainen.
Juuri se, että Nykänen oli todella rautainen ammattilainen on painunut varjoihin hänen hyppyuransa jälkeisen elämän vuoksi.
– Hän oli iso tähti Suomessa ja häntä oli vaikea auttaa hänen normaalissa elämässään, koska hänen luonteensa oli hyvin erityinen, Vettori analysoi.
Mäkitornissa Vettori myöntää miettineensä monesti, että yksi on niin paljon parempi, että hän voittaa taas.
– Mutta minä voitin 15 maailmancupin kilpailua, mäkiviikon kahdesti ja monta mitalia, joten sen suhteen ei ole ongelmaa, Vettori naurahtaa.
Vettori voitti mäkiviikon kausilla 1985-86 ja 1986-87. Ensimmäisellä kerralla Nykänen ei ollut mukana ja toisella hänet lähetettiin kotiin kesken reissun. Eli helpotusta Vettori sai. Hän ei ollut aikansa suurin tähti, kun Nykänen oli poissa, aina tuli joku.
– Jos Matti ei ollut täydessä iskussa, Jens Weissflog oli hyvä. Tai Andreas Felder, tai Pavel Ploc tai Jari Puikkonen tai joku muu. Hyviä hyppääjiä oli niin paljon.
(Artikkeli jatkuu kuvan alla)
Vettori voitti uransa kruununa olympiakultaa Albertvillen normaalimäessä vuonna 1992. Toni Nieminen oli kisassa pronssilla.
Ex-hyppääjä on myös kiinnittänyt huomionsa siihen, miten Suomen mäkihypyllä menee.
– Tänä vuonna on ollut vähän parempaa, kun (Antti) Aalto on välillä hyvällä tasolla, hän huomauttaa.
Itävaltalainen valaa uskoa meikäläisiin.
– Olen varma, että kahden tai kolmen vuoden päästä Suomi on taas takaisin. Laji on perinteikäs Suomessa. Välillä pitää mennä syvälle, että voi nousta ylös, olympiavoittaja ja seitsenkertainen arvokisamitalisti sanoo.