Heidi Hautala tiesi totuuden Venäjästä ennen muita, ja hän suree jo nyt Putinin perintöä

Kun Euroopan parlamentin kausi vaihtuu, mepin tehtävät jättää Suomen pitkäaikaisin europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.). Hän aloitti vuonna 1995 Suomen ensimmäisten meppien joukossa ja on sen jälkeen työskennellyt parlamentissa yhteensä reilut 20 vuotta.

Kotimaan politiikassa Hautala on toiminut kaksi kautta kansanedustajana sekä kaksi vuotta kehitysministerinä Kataisen hallituksessa.

Yksi asia, josta Hautala tullaan poliitikkona muistamaan, on Venäjä-kritiikki. Hän kritisoi Suomen itänaapuria, muun muassa sen ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan tilaa, tarkkanäköisesti jo 2000-luvun alussa.

Esimerkiksi Hautalan vuonna 2006 eduskunnassa pitämä Venäjä-kriittinen puhe aiheutti kohun ja kirvoitti nuhteet eduskunnan puhemies Paavo Lipposelta (sd.).

– Olin selvästi ollut tekemisissä erilaisten venäläisten kanssa kuin ne, jotka jatkoivat uskoaan siihen, että Venäjästä tulee demokratia, Hautala arvioi nyt.

Useat Hautalan venäläiset keskustelukumppanit ja ystävät olivat oppositioaktiiveja, ihmisoikeuksien puolustajia ja ihmisoikeusloukkausten uhreja. Hautala sanoo, että keskustelut heidän kanssaan auttoivat ymmärtämään, minkälainen maa Vladimir Putinin Venäjä on.

Hautalan mukaan ensimmäiset varoitusmerkit olivat ilmassa jo 90-luvun jälkipuoliskolla, kun kansalaisyhteiskuntaa ja tutkijoita alettiin valvoa. Demokratian murenemisen merkkipaaluina Hautala pitää Putinin valtaannousua vuosituhannen vaihteessa ja hänen kolmatta presidenttikauttaan vuonna 2012.

Vuosituhannen vaihteessa käytiin Tšetšenian sota, jonka näkyvä kriitikko, toimittaja Anna Politkovskaja oli Hautalan ystävä. Hänet murhattiin vuonna 2006.

Pian Putinin kolmannen kauden alettua mielenosoittajia koskevia rangaistuksia kiristettiin ja "homoseksuaalisen propagandan" levittämisestä tehtiin laitonta. Ulkomaista rahoitusta saaneet järjestöt pakotettiin rekisteröitymään "ulkomaalaisiksi agenteiksi".

– Vuodet 2000 ja 2012 tunnistan sellaisiksi, jolloin asiat ovat menneet radikaalisti huonompaan suuntaan, Hautala sanoo.

Löydä ehdokkaasi MTV:n eurovaalikoneesta tästä.

"Hyvin vaarallinen yhdistelmä"

Venäjän tulevaisuudesta Hautalan arvio on synkkä. Käännettä parempaan ei ole näkyvissä.

– Olen aika pessimistinen, kun katson Putinin ja Kremlin sisäpiirin militarismia ja nationalismia. Se on hyvin vaarallinen yhdistelmä. 

– Siellä luodaan nyt uusia sukupolvia, jotka ovat valmiita hyväksymään hyökkäyssotia ja vähät välittämään kansainvälisestä oikeudesta tai kansalaisoikeuksista.

Hautala sanoo olevansa yhä aktiivisesti yhteydessä venäläisiin demokraatteihin ja ihmisoikeusaktivisteihin, jotka ovat joutuneet pakenemaan maasta. Hänen mielestään Euroopan unionin pitäisi miettiä tarkemmin, miten näitä venäläisiä voidaan tukea.

– Meidän kannattaa tukea heitä. Sitten ehkä jonain päivänä tilanne voisi kääntyä parempaan. Mutta en näe sitä päivää, Hautala sanoo.

Avoimuuden edistäjä

Hautalan kädenjälki näkyy EU:ssa avoimuuden edistämisessä. Varsinkin meppiuransa alkuvuosina hän testasi unionin uusia avoimuussääntöjä tuomioistuimessa ja voitti salauspäätöksiä tehneitä EU-instituutioita.

– Olen ylpeä siitä, että olen oikeuskirjallisuuden alaviite Hautala.

Viime vuosina Hautala on ollut edistämässä yritysvastuudirektiiviä, joka meni läpi parlamentista kauden viimeisessä täysistunnossa Strasbourgissa.

– Ajattelen itse, että tässä on tehty yhdessä jotain käänteentekevää. Ei ole enää niin, että yritykset olisivat vapaamatkustajia suhteessa ihmisoikeuksiin ja ympäristökysymyksiin, vaan niille tulee velvoitteita.

Direktiivillä velvoitetaan EU:ssa toimivat suuryritykset varmistamaan vastuullinen toiminta toimitusketjujensa eri vaiheissa ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun näkökulmasta.

– Maailman ongelmat ovat nyt sellaisessa mittaluokassa – ympäristö, ilmasto, köyhyys ja ihmisoikeudet – että on vain oikein, että yritykset saadaan velvoitettua mukaan niiden ratkaisemiseen, Hautala sanoo.

Lue kaikki eurovaaleista tästä.

Vastuuta pienessä ryhmässä

Heidi Hautala on usein sijoittunut hyvin, kun Euroopan parlamentin jäsenten vaikutusvaltaa on mitattu. 

Viimeisimmässä EU Matrixin sadan vaikutusvaltaisimman mepin listauksessa hänet arvioitiin sijalle 42.

Hautala on toiminut vuodesta 2017 lähtien parlamentin varapuhemiehenä. Euroopan vihreiden ryhmässä tärkeitä tehtäviä on ollut mahdollista saada.

– Isommissa ryhmissä suurten maiden, kuten Saksan, Ranskan, Espanja ja Italian, mepit usein jakavat keskenään painavimmat tehtävät. Meidän ryhmässä asetelma ei ole ollut niin tiukka.

Uusia meppejä hän kehottaa toimimaan rohkeasti omia kykyjään hyödyntäen, puolueryhmästä riippumatta.

– Täytyy etsiä ennakkoluulottomasti niitä saman mielisiä ihmisiä, joiden kanssa asioita voi edistää.