Kuluvasta vuodesta tulee todennäköisesti mittaushistorian lämpimin.
Pariisin ilmastosopimukseen kirjattu tavoite pyrkiä pitämään ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteessa tai ainakin selvästi alle kahden asteen alkaa näyttää toivottomalta.
Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) kertoi vähän aikaa sitten, että Ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on mittaushistorian korkeimmalla tasolla.
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan maapallon keskilämpötila käväisi kesäkuussa 1,5 asteessa ja kuluvasta vuodesta on suurella todennäköisyydellä tulossa mittaushistorian kuumin.
Lue myös: Islannissa mitattiin 23,8 astetta!
Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola näkee, että 1,5 asteen raja on jo ylitetty, mutta vielä on mahdollisuuksia pysytellä alle 2 asteen tai vähintään 2,5 asteen.
– Mitä myöhemmäksi siirrämme tuon, niin sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi se tulee. Ratkaisevia tekoja kannattaisi tehdä niin aikaisin kuin mahdollista, että saisimme tämän ilmastonmuutoksen taklattua.
Korholan erityisalaa ovat muun muassa ilmastonmuutos ja pitkän aikavälin ympäristömuutokset. Eniten ilmastoa lämmittää ihmisen toiminnasta kuten fossiilisten polttoaineiden käytöstä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt.
Korhola korostaa, että kaikki viime vuosien lämpeneminen ei kuitenkaan välttämättä johdu ihmisen aiheuttamasta muutoksesta.
– Esimerkiksi El Niño on lämmittänyt maapalloa ja lisäksi ilman pienhiukkaset ovat olleet laskusuunnassa, mikä tietysti on hyvä asia kun ilmanlaatu paranee, mutta samalla lämpenemisen vaikutus lisääntyy.
El Niño on kahden–seitsemän vuoden välein toistuva, Tyynenmeren merivirtoja muuttava ja säähän vaikuttava ilmiö.
"Aika heikko suoritus on ollut"
Ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrä Korhola pitää huolestuttavana.
– Se on lahjomaton mittari siitä, että kuinka onnistuneita meidän ilmastotoimet ovat olleet, ja toistaiseksi aika heikko suoritus on ollut.
Korholan mukaan nyt pitäisi löytää uusia radikaalimpia keinoja, joilla päästöjä saataisiin vähennettyä ja ilmakehänpitoisuus taittumaan.
– Esimerkiksi korona-aikana päästöt vähenivät jopa 8–9 prosenttia, mutta sekään ei näkynyt kun ihan marginaalisesti ilmakehässä. Jos tällaista jatkaisi joka vuosi, niin se alkaisi näkyä ja pystyisimme taittamaan tämän vaarallisen hiilidioksidipitoisuuden nousun.
Lisää ydinvoimaa, fuusioenergiaa ja vetytaloutta
Yhtenä ratkaisuna Korhola näkee fossiilisesta energiasta kuten kivihiilestä luopumisen ja uusiutuvan energian lisäämisen.
– Kivihiili on pahin, jolla on kaikkein voimakkaimmat ominaispäästöt eli tuotettua energiayksikköä kohti kivihiilen poltosta syntyy eniten hiilidioksidia.
Korholan mukaan esimerkiksi ydinvoimaa, fuusioenergiaa ja vetytaloutta tulisi kehittää ja lisätä.
– Se pitää tietysti tehdä kestävästi ja se pitää olla luonnonvarojen ja luontopääoman kannalta järkevästi toteutettu.
Miten yksittäinen ihminen voi omilla toimilla hillitä ilmastonmuutosta? Suomessa hellettä ja Keski-Euroopassa tulvia, niin onko tämä uusi normaali? Katso koko Korholan haastattelu alla olevalta videolta.
20:59
