Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee neljänsiä koronarokoteannoksia riskiryhmiin kuuluville 70–79-vuotiaille. Heitä on THL: mukaan noin 300 000.
Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi vaikeaa sydän- tai keuhkosairautta, diabetesta ja sairaalloista lihavuutta sairastavat.
Neljättä koronarokotetta on suositeltu aikaisemmin 80 vuotta täyttäneille, 12 vuotta täyttäneille vakavasti immuunipuutteisille, hoivakodeissa asuville sekä järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä oleville iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet.
THL:n Mika Salminen kertoi tiedotustilaisuudessa, että käytännössä koko Euroopassa koronatapausten määrässä on nähtävissä pitkäaikainen lasku.
– Tartuntojen lasku isona trendinä on jatkunut jo pari kuukautta selvästi. Kuolemantapausten kohdalla on ihan sama ilmiö.
Uusi aalto ja variantti Portugalissa ja Espanjassa
Mika Salmisen mukaan Portugalissa sekä Espanjan eteläosissa on havaittu uusi korona-aalto, joka liittyy raporttien mukaan uuteen omikronin varianttiin.
Uusi BA.5-muunnos on jonkin verran aiempia variantteja tarttuvampi, mutta se ei näytä aiheuttavan sen vakavampaa tautia.
Salminen korostaa, että koronan muuntuminen on odotettu ilmiö.
– Suomessa kaikissa epidemian mittareissa on voimakasta laskua maalis-huhtikuun jälkeen. Tapausmäärät, uudet potilaat, tehohoitopotilaat ja kuolemantapaukset.
Rokotteet pelastivat monet
Mika Salmisen mukaan tämän vuoden puolella tullut koronan hyöky ei näkynyt samassa suhteessa kuolemantapausten tai sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrissä kuin aiempien korona-aaltojen kohdalla.
Lue myös: Uusi omikronvariantti leviää HUS-alueella
Salminen muistuttaa, että parin ensimmäisen koronavuoden aikana tapauksia oli noin kaksisataa tuhatta. Tällä hetkellä rekisteröityjä koronatapauksia on Suomessa jo noin 1,1 miljoonaa.
– Tämä on sitä paitsi hyvin todennäköisesti iso aliarvio, koska kaikkia tapauksia ei ole pystytty testaamaan vuodenvaihteen jälkeen. Tulos on se, että sairastuvuus ja kuolleisuus on huomattavasti matalammalla tasolla kuin aikaisemmissa aalloissa.
– Tilanne on paljon parempi kuin jos samanlainen hyöky olisi tullut ennen kuin rokotuksia pystyttiin tekemään. Tämä on rokotusten ansiota ilman muuta.
Onko kuolemia paljon vai ei?
Kevään aikana Suomessa on keskusteltu runsaasti lisääntyneistä koronakuolemista. Salmisen mukaan tilanne ei ole lainkaan niin paha kuin joistain keskusteluista voisi päätellä.
– On hyvin valitettavaa, että on tullut tauti, johon jotkut ihmiset menehtyvät. Ehkä on syntynyt jotenkin sellainen käsitys, että Suomen tilanne olisi yhtäkkiä muuttunut täysin muita maita huonommaksi, mutta onneksi näin ei ole.
Lue tausta: THL:n Salminen koronasta: "Meillä olisi varmaan 10 kertaa enemmän kuolemia ja sairastumisia, jos rokotuksissa ei olisi onnistuttu"
Mika Salmisen mukaan kuolemantapauksissa käytännössä vain Norja ja Islanti ovat verrokkimaista Suomea matalammalla tasolla.
– Ihan kaikkia kuolemia ei ole pystytty estämään, koska rokotteet eivät ole aivan täydellisiä.
– Korostan, että valtaosa kuolemista tapahtuu hyvin ikääntyneillä, ja vielä valtaosa ihmisillä, joilla on aika paljon muitakin terveysongelmia. Sitä kautta heidän kestokykynsä pienellekin infektiolle on matalammalla tasolla kuin väestössä yleensä.
Koronavirustartuntaan liittyviä kuolemia oli sunnuntaihin 29.5.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 4 586.
Mika Salminen muistuttaa myös, että monissa muissa maissa kuolleisuus koronaan oli erittäin suurta Suomeen verrattuna aikaisemmissa aalloissa.
– Tämä pystyttiin onneksi estämään Suomessa.
Esimerkiksi Norjassa koronaan on tähän mennessä kuollut yli 3100 ihmistä. Islannissa kuolemia on vain reilut 150 koko pandemian aikana.
Ruotsissa kuolemantapauksia on kirjattu noin 19 000. Espanjassa korona on vaatinut yli 106 Vain I000 ihmisen hengen.
Video: Tällaiset muistosanat Mika Salminen sanoi poistuvalle Koronavilkku-sovellukselle
5:25
