Miksi Erdoganin vitkuttelua Suomen Nato-jäsenyyden suhteen siedetään? – "Kyllä tässä viedään Turkin poliittista tahtotilaa läpi"

Suomen Nato-prosessi eteni alkuun vauhdikkaasti, mutta tyssäsi Unkarin ja Turkin jarrutteluun. Näiden kahden maan osalta Suomen Nato-jäsenyys on vielä ratifioimatta.

Milloin Suomen Nato-prosessin maali häämöttää, ja mistä se on kiinni?

– Itse arvioisin, että se voisi olla jossain ensi kevään kuluessa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä.

Hänen mukaansa syksy on osoittanut, että keskustelua Turkin, Ruotsin ja Suomen välillä käydään koko ajan. Särkän mukaan Suomi ei voi luovuttaa ihmisiä Turkkiin ilman perusteita. Myös aseviennin suhteen on Särkän mukaan tehtävä tapauskohtaista harkintaa.

Lue myös: Niinistö Ylellä: Vierailu Turkkiin ei olisi nyt hyödyksi

Ukrainan sodan tilanne vaikuttaa, samoin asevienti

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun mukaan Suomen on lopetettava Turkkiin kohdistuva asevientikielto, jotta Turkki voi ratifioida Suomen Nato-jäsenhakemuksen. Suomi tiukensi linjaansa aseiden ja puolustustarvikkeiden vientiin Turkkiin vuonna 2019, kun Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille. 

– Miten Ukrainan sodan tilanne etenee, on myös yksi vaikuttaja. Eihän Turkki voi tässä Suomen ja Ruotsin turvallisuutta kompromissata viivyttelemällä tässä prosessissa, Särkkä toteaa.

Turkissa vaalit tulevana kesänä

Särkkä muistuttaa, että ensi kesänä Turkissa on tulossa vaalit. Heinäkuun puolivälissä taas on Naton huippukokous Vilnassa Liettuassa.

– Uskon siis, että viimeistään ensi kesän kynnyksellä tämän ratkaisun avaimet ovat meillä.

Erdoganin viivyttely johtunee siis myös Turkin sisäpoliittisista tavoitteista. Julkisessa keskustelussa ovat myös nousseet vahvasti esiin Erdoganin terrorismisyytteet Suomea ja Ruotsia kohtaan. Vaatimuslistalla on ollut muun muassa tiettyjen kurdien palauttaminen Turkkiin.

Erdogan kommentoi asiaa yhdysvaltalaisen PBS:n haastattelussa.

– Suomalaiset ovat hieman rauhallisempia. Heillä on tilanne paremmin hallinnassa, Turkin presidentti arvioi.

Särkän mukaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on todennut painokkaasti, että on korkea aika kutsua Suomi ja Ruotsi Naton jäseniksi. Myös muut Nato-valtiot ovat yhtyneet tähän.

– Eli kyllä se paine Naton suunnassa alkaa aika voimakkaaksi kasvaa.

Lue myös: Venäläinen uusnatsiryhmä kerää tiedustelutietoa Baltian maista – lähteiden mukaan ryhmä saattaa käyttää äärimmäisiä menetelmiä sodan jatkamiseksi

Kauan Turkin vitkuttelua siedetään?

Kauan Turkki saa vitkutella?

– Luulen, että tässä Suomen ja Ruotsin turvallisuustilanne ei ole mitenkään suoraan uhattuna tällä hetkellä, niin ollaan valmiita seuraamaan tilanteen kehitystä. Natossa myös tehdään päätökset yksimielisyysperiaatetta noudattaen. Niin pitää saada varmistus ja vahvistus kaikilta jäsenmailta.

Särkkä silti ihmettelee itsekin viivästystä, sillä Suomi ja Ruotsi ovat täyttäneet Naton jäsenyyskriteerit alun alkaen.

– Tässä siis viedään näiden kahden maan poliittista tahtotilaa läpi, Särkkä toteaa viitaten Unkariin ja Turkkiin.

Lue myös: Ulkoministeri Blinken: Turkin ratifioinnin viivästys ei ole kahdenvälinen kysymys Yhdysvaltojen ja Turkin välillä