Etkö muista uniasi? Syitä unohtelulle on monia. Unien muistamista voi myös harjoitella.
Stephen Dowling muistaa edelleen unen, jota näki 40 vuotta sitten. Lähiaikoina nähdyt unet sen sijaan tuntuvat haihtuvan hänen mielestään.
– Monille meistä unet ovat melkein abstrakti asia. Jos olemme onnekkaita, voimme kylmässä päivänvalossa muistaa vain pakenevan häivähdyksen niistä, Stephen kuvailee BBC:n artikkelissa.
Miksi jotkut unet jäävät mieleen, mutta toisista emme muista mitään? Syy saattaa olla ihmisen biologiassa. Uni ei ole vain tajuttomuustila, johon ihminen lipsahtaa illalla; se on Stephenin mukaan kuin "mielentilojen vuoristorata".
Uneksimme REM-vaiheessa
Unia nähdään yleensä unen REM-vaiheessa, jonka aikana silmät liikkuvat. REM-uni saapuu 90 minuutin sykleissä, ja sen aikana verenkierto tietyille aivoalueille lisääntyy, mikä saattaa osaltaan lisätä unennäköä: verivirtauksen virkistämä aivokuori täyttää unet sisällöllä ja limbinen järjestelmä hallitsee unia.
Unien logiikka on usein valvemaailmasta katsottuna järjetöntä ja sekopäistä. Silti hyväksymme unen tapahtumat yleensä totena, koska kriittiseen ajatteluun keskittyvä aivoalue on unessa.
Unia kannattaakin unohtaa?
Lausannen yliopiston sairaalan unitutkija Francesca Siclari uskoo, että unimaailma ja "tosimaailma" ovat hyvin erilaisia syystä, ja että unia kannattaakin unohtaa. Siclarin mukaan esimerkiksi narkolepsiasta kärsivien on toisinaan vaikeaa erottaa unen ja valveen maailmaa toisistaan.
Näemme ja muistamme usein aamulla näkemiämme unia.
– On myös ihmisiä, jotka muistavat unensa liian hyvin, ja alkavat tuoda unimuistoja päiviinsä, Siclari sanoo.
Aamutoimet häiritsevät unien muistamista
Näemme ja muistamme usein aamulla näkemiämme unia. Valitettavasti aamulla ihmisen on yleensä kiire pesulle, aamupalalle ja töihin – kaiken lisäksi hän luultavasti herää unesta hätkähtäen herätyskellon avulla.
– Kun joku kysyy minulta, miksei voi muistaa uniaan, sanon, että hän nukahtaa liian nopeasti, nukkuu liian hyvin ja herää herätyskelloon, sanoo Harvardin yliopistossa työskentelevä unitutkija Robert Stickgold.
– Yleensä ihmisen vastaus tähän on: "Mistä tiesit?"
Stickgold itse suoritti laboratorio-oloissa tutkimuksen, jossa opiskelijoita herätettiin vähän sen jälkeen, kun he olivat vajonneet unenkaltaiseen tilaan, joka iskee juuri ennen unta. Jokainen herätetyistä muisti näkemänsä unen.
– Tämä tila on ensimmäiset 5–10 minuuttia uneen vaipumisen jälkeen. Jos vain vajoat heti syvään uneen, mihin jokainen meistä toivoisi pystyvänsä, et muista mitään tästä unisyklin osuudesta, Stickgold kuvaa.
Yritä muistaa uniasi näin
Unien logiikka on usein valvemaailmasta katsottuna järjetöntä ja sekopäistä.
Stickgoldin mukaan syytä sille, miksi unet katoavat mielestä niin helposti heräämisen jälkeen, ei oikeastaan tiedetä. Hän kuitenkin uskoo, että unia on helpompi muistaa viikonloppuaamuisin, kun ihminen nukkuu pitkään eikä hänen ole kiire.
– Kursseillani sanon oppilailleni: kun heräät, yritä maata paikallasi. Älä avaa silmiäsi. Yritä "kellua" ja samaan aikaan muistaa, mitä unessasi oli, Stickgold neuvoo.
Itsensä voi myös "pakottaa" heräämään keskellä yötä juomalla illalla paljon vettä. Stickgoldin mukaan keho herättää nukkujan todennäköisesti REM-unen loppuvaiheessa.
Osa unitutkijoista uskoo, että nukkumaan mennessä ja uneen vajotessaan ihmisen tulisi toistella itselleen, että hän haluaa muistaa unena.
– Se todella toimii, Stickgold lupaa.
LUE MYÖS: Miksi moni näkee painajaisia jahdatuksi tulemisesta? Asiantuntija kertoo, voiko unia tulkita ja mitä ne paljastavat
Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit!
Lähde: BBC