Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.
Kysymys: Miksi monissa uusissa autoissa on usein niin kamalan huonot valot?
Vastaus: Uusien autojen valoissa on eroja. Jos ajelee pääasiassa valoisaan aikaan tai valaistulla tieverkostolla, ei asialla ole niin suurta merkitystä – jos taas autolla pitää liikkua useasti pimeässä, valaisemattomilla tieosuuksilla, on valoihin ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota.
Pitkien välimatkojen ja haastavien olosuhteiden Suomeen tuotavien autojen määrä on mikroskooppisen pieni osa koko Euroopan autotuotannosta.
Lue myös: ”Ei se huono voi olla, kun myyjäkin kehui” – ethän sinä tee näitä mokia autokaupoilla?
Henkilöautojen suunnittelua ohjaavat niiden alueiden tarpeet, joihin valtaosa tuotannosta päätyy käyttöön.
Kattavasti valaistuilla tai vilkkaasti liikennöidyllä Keski-Euroopan teillä ajaessaan kuljettajat tottuvat ajamaan lähivaloilla eivätkä osaa kaivata parempia kaukovaloja. Näinpä autonvalmistajille on avautunut hyvä paikka säästää kustannuksissa.
Moneen automalliin on myös tarjolla perusmallia parempaa valojärjestelmää lisävarusteena tai kattavamman varusteversion vakiovarusteena. Näitä ei saataisi myytyä lisähintaan, jos jo perusmallin vakiovalot täyttäisivät asiakkaiden tarpeet.
Pyydä auto yön yli koeajoon
Automainoksissa näkee mitä hienoimpia nimiä nykyautojen valojärjestelmille. Kuluttajan ei kuitenkaan tule antaa näiden eksoottisten nimien hämätä itseään – sama pätee valonlähteeseen. Jokaisella valonlähteellä toteutetuista järjestelmistä löytyy varmasti sekä hyviä että huonoja valoja.
Parhaan käsityksen auton valojen hyvyydestä tai heikkoudesta saa ajamalla autolla pimeällä tieosuudella. Mikäli kokee hyvät valot omien käyttötottumustensa myötä tärkeiksi, suosittelen pyytämään auton yön yli koeajoon. Mikäli autoliike ei tähän suostu, kannattaa etsiä liike, joka suostuu – tai vaihtaa merkkiä. Koeajolla on syytä testata erikseen sekä kauko- että lähivalojen kantamaa.
Koeajoa varattaessa pitää varmistaa, että autoliikkeen koeajoautossa on täsmälleen sama valojärjestelmä kuin siinä, jota on tilaamassa. Saman automerkin ja -mallinkin eri varusteversioissa valojärjestelmät saattavat vaihdella.
Suomen oloissa näen myös isona ongelmana sen, että nykyautoissa ei vaadita valonpesimiä, jos valon teho on 2000 lumenia tai vähemmän. Tämä tuntuu varsin erikoiselta yhtälöltä: pienempi valon määrä – ei pesimiä. Henkilökohtaisesti en ostaisi ainakaan Etelä-Suomen kuraisiin talviin autoa, jossa valonpesureita ei ole.
Lue myös: Autosi takavalot eivät välttämättä pala, vaikka niin luuletkin
Käytä valoja oikein
Hyvätkään valot eivät auta, jos kuljettaja käyttää valojärjestelmää väärin. Tästä hyvä esimerkki on päiväajovaloilla ajaminen olosuhteissa, joissa tarvittaisiin ajovaloja ja takavaloja. Päiväajovalo ei valaise edessä olevaa tietä normaalin ajovalon tavoin. Lisäksi monissa autoissa päiväajovaloilla ajettaessa eivät auton takavalot pala ollenkaan.
Valojen toimintaperiaatteen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota niiden toimintaan ja puhtauteen: Jos autosta on parkkipolttimo valmiiksi pimeänä ja samalta puolelta hajoaa ajovalopolttimo, näyttää auto muiden tienkäyttäjien silmissä helposti mopolta tai moottoripyörältä. Tämä saattaa johtaa kohtalokkaisiin arviointivirheisiin.
Oikea suuntaus ja korkeus
On tärkeää, että auton valot ovat oikein suunnattu. Valitettavasti jopa uudessa autossa säädöt saattavat olla pielessä jo tehtaalta tullessa. Valojen suuntaus edellyttää asianmukaisia työkaluja ja testilaitteita eli sitä ei pidä lähteä tekemään ilman näitä ja tarvittavaa osaamista.
Useasti auton huolto-ohjelmaan kuuluu valojen suuntauksen tarkastus. Mikäli oman auton valot tuntuvat heikoilta, kannattaa autoa huoltoon viedessä vielä varmistaa, että asia tulee tarkastettua. Mikäli säädölle todetaan olevan tarvetta, siitä usein veloitetaan erikseen. Tämä on kuitenkin investointi, joka kannattaa.
Oikein suunnatutkin valot voivat näyttää liian lähelle tai pitkälle, mikäli niiden korkeutta ei säädetä kuormitusta vastaavaksi. Liian lähelle alas näyttävät valot eivät valaise riittävästi ja liian korkealle säädetyt valot puolestaan häikäisevät kohtuuttomasti muuta liikennettä.
Mikäli auton kojelaudassa on valojen korkeudensäätökatkaisija, on kuljettajan huolehdittava, että säätö on kuormituksen mukainen. Ohjeet säätämiseen annetaan auton käyttöohjekirjassa.
Jos valojen teho on yli 2000 lumenia, on korkeudensäädön oltava automaattinen. Tällöin säätö kuormituksen mukaiseksi tapahtuu automaattisesti.
Lue myös: Suuntavilkut, hätävilkut, varoitusvilkut ja ne kaikki muut vilkut – käytätkö sinäkin ihan vääriä termejä?
