Venäjä-mielisyys on alkanut näkyä yhä selvemmin myös suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Twitterissä on useita aktiivisia tilejä, joilta on tviittattu kymmeniätuhansia kertoja viestejä, joita voi perustellusti pitää Venäjää tukevina.
Osa tileistä on virallisia, kuten Venäjän suurlähetystön suomenkielinen tili, joka on tviitannut yli 6 000 kertaa. Tililtä lähetetään viestejä yleensä useita kertoja päivässä. Journalistien sananvapausjärjestön Vikesin vanhempi media-asiantuntija Jarmo Koponen ei pidä ilmiötä sattumana.
Viserrystä Venäjän puolesta
– Eduskuntavaalit: lähes 26 000 tviittiä, runsaat 9 000 seuraajaa
– Venäjän suurlähetystön suomenkielinen tili: yli 6 000 tviittiä, seuraajia lähes 2 000
– Verkkomedia.org tili: lähes 11 000 tviittiä, runsaat 500 seuraajaa
– Kuntavaalit: tviittejä noin 2 400, seuraajia alle 500
– Eurovaalit: tviittejä noin 2 400, seuraajia alle 150
– Venäjän Ääni: 12 600 tviittiä, noin 100 seuraajaa
– RT:n englanninkielinen tili: yli 100 000 tviittiä, yli 800 000 seuraajaa
(STT)
– Jokainen Venäjän edustuston Twitter- ja Facebook-tili palvelee tätä samaa isoa tarkoitusta, jossa Venäjä pyrkii vaikuttamaan ulkomailla ihmisiin – ja se osoittanut pystyvänsä siihen. Ovat niin voimakkaasti siinä työssä, että taustalla on oltava jokin viestintäsuunnitelma.
Profiilin nimi voi johtaa harhaan
Kaikkien tilien taustoista ei ole tietoa, joten parhaimmillaankin niistä voidaan esittää vain arvioita. Joidenkin Twitter-tilien nimet vaikuttavat äkkiseltään harhaanjohtavilta. Esimerkiksi Eduskuntavaalit-nimisen tilin voisi kuvitella liittyvän Suomen ensi kevään vaaleihin. Myös Eurovaalit- ja Kuntavaalit-tilit saattaisivat nimen perusteella olla osa täkäläistä järjestelmää.
Tilin viestejä ja linkityksiä tutkimalla käy ilmeiseksi, että kyse on propagandasta ja vaikuttamisyrityksistä. Mutta kuka tai ketkä profiilien takana ovat, ei ole selvää. Tällaisen viestittelyn tuloksellisuudestakaan ei ole takeita, huomauttaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.
– Poliittisen viestinnän vaikutus on vähäisempää kuin yleensä ajatellaan. Luulen, että tilien taustalla olevat kuvittelevat, että vaikutus on suurempi kuin se on. Hieman se voi hämmentää, mutta aika rajoittuneeksi se jää.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Jukka Pietiläinen muistuttaa arvomaailmojen erilaisuudesta.
– Sosiaalinen media toimii tehokkaimmin, kun se vahvistaa tietoja ja näkemyksiä samoin ajattelevien kesken. Mielipiteen muokkauksen pitäisi olla hyvin hienovaraista, mutta sellaiseen ei ehkä ainakaan suomeksi vielä pystytä.
Vaihtelevat syyt ja motiivit
Sotatieteiden tohtori, tutkija Saara Jantunen on kirjoituksessaan todennut, että "Venäjän propagandakoneisto pyrkii erityisen tehokkaasti määrittämään aktiivisia keskustelunaiheita. Trollaaminen ei siis ole vain informaatioympäristön häirintää ja riidan haastamista, vaan osa Kremlin perusteemojen mukaisten informaatio-operaatioiden toteuttamista".
Jarmo Koponen puolestaan huomauttaa, että Venäjällä voi olla myös palkattuja toimijoita, joiden tuki Venäjän nykyjohdolle ajaa heidän henkilökohtaista etuaan.
– Ihmisellä on mahdollisuus ja tarve saada itselleen leipää ja tehdä sitä työtä. Kyseessä ei kaikilla ole välttämättä edes ideologiasta.
Myös Erkka Railo kiinnittää huomiota omaan etuun.
– Tämä on villi arvaus, mutta voisin kuvitella, että Venäjällä vaikuttaa ihmisiä, jotka mielellään kertovat, että trollaamisella on merkitystä. Mutta se on kyllä toivoton yritys.
Puolustusvoimien viestintäjohtaja Mika Kalliomaa totesi STT:lle, että armeija ei halua arvioida asiaa julkisesti, vaan analyysit halutaan pitää "omassa piirissä".