Uutisotsikoihin nousseet, Twitterin tekaistut tilit ovat herättäneet keskustelua siitä, yritetäänkö Suomen presidentinvaalikampanjaan vaikuttaa. Huomenta Suomen vieraana ollut F-Securen johtaja Erka Koivunen arvelee, että käynnissä ei ole vaikutusyritys.
Joulukuussa uutisotsikoihin nousi Pekka Haaviston Twitter-tili, jota oltiin yllättäen alettu seuraamaan useiden, tekaistulta vaikuttavien tilien voimin. Myöhemmin presidentti Sauli Niinistön kerrotaan joutuneen samanlaisen seuraajajoukon kohteeksi.
Erka Koivunen epäilee, että automatisoitujen valetilien, joita toisinaan kutsutaan boteiksi, tarkoitus ei ole vaikuttaa käynnissä olevaan presidentinvaalikampanjaan.
– Jos vaaleihin haluttaisiin vaikuttaa, toiminta olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin ja sen vaikutus näkyisi jo, sillä vaaleihin on enää lyhyt aika. Jos Niinistön ja Haaviston tilejä seurataan ja sitten jäädään hiljaa, kyse ei ole vaikuttamisyrityksestä.
Botit seuraavat suosittuja tilejä
Bottiverkostoksi kutsutaan tekaistuja Twitter-tilejä, joita hallinnoi yksi ja sama henkilö. Toiminta ei ole laitonta, mutta rikkoo sosiaalisen median palvelun käyttösääntöjä.
– Näyttäisi siltä, että tilien suurin arvo on siinä, että ne näyttävät suomalaisilta. Tilit todennäköisesti seuraavat maan kuumia Twitter-tilejä, jotka ovat sattumalta presidenttiehdokkaita. Kuukauden päästä samat tilit voivat seurata julkisuudenhenkilöä tai jääkiekkoilijaa.
Koivunen arvelee, että tileillä pyritään taloudelliseen hyötyyn.
– Yleensä näitä käytetään mainostarkoitukseen tai seuraajajoukon ostamiseen, Koivunen luonnehtii.
Bottiarmeijan takana ehkä ulkomaisia toimijoita
Koivusen mukaan Suomen Twitteriin pesiytyneen seuraajaverkoston takana saattavat olla ulkomaiset yritykset.
– Emme varsinaisesti tiedä, ketkä ovat luotujen tilien takana. Havainto on ollut, että varsinkin nokkelat itäeurooppalaiset firmat, jotka eivät pyri julkisuuteen, yrittävät käyttää bottiarmeijoita markkinointiin.
Koivusen mukaan tekaistut tilit eivät ole vaarallisia, mutta aiheuttavat harmia Twitterille.
– Ne nakertavat luottamusta palveluun. Digitaalista markkiointia harjoittaville botit ovat loinen, joka imee mainosrahaa.
Vaikutuskampanjat demokratian haasteena
Sosiaalisen median vaikutuskampanjoita on nähty erityisesti viime vuosien presidentinvaaleissa. Yhdysvaltojen ja Ranskan presidentinvaaleissa tekaistuilla tileillä haluttiin erityisesti nostaa puheenaiheita ihmisten keskuuteen.
– Yhdysvalloissa asiasanoja laitettiin liikkeelle siten, että tuhannet botit twiittasivat yhtäkkiä samalla asiatunnisteella, jolloin se nousi suosittujen asiasanojen listaan ja tuli oikeidenkin ihmisten tietoisuuteen.
Samantapaista toimintaa harjoitettiin myös Ranskan presidentinvaalien alla. Vaikuttamisesta näyttäisi kuitenkin tulleen asia, joka tulee ottaa huomioon tulevaisuudessa.
– Olemme vaarallisilla vesillä tällaisten demokratiaan keskeisesti liittyvien prosessien osalta, koska olemme kaupallisten ja ylikansallisten sosiaalisen median alustojen varassa. Jos epäasiallista toimintaa ilmenee, joudumme pyytämään Facebookilta tai Twitteriltä apua. Viranomainen ei voi tehdä mitään.
Koivunen muistuttaa, että tavallisen kansalaisen on hyvä muistaa lähdekriittinen ajattelu ja pitää mielessä, että heidän mielipiteisiinsä saatetaan pyrkiä vaikuttamaan.