Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet vanhempien sosioekonomisen aseman yhteyttä lapsen riskiin sairastua elämänsä aikana mielenterveyshäiriöihin.
Tutkimukseen osallistui noin miljoona tanskalaista lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 1980–2000. Vanhempien tulot mitattiin, kun lapset olivat 0-, 5-, 10- ja 15-vuotiaita.
Lasten mielenterveyttä seurattiin 15-vuotiaasta lähtien vuoden 2016 loppuun asti, joten seuranta oli pisimmillään aina 37-vuotiaaksi asti. Kokonaisuudessaan tutkimuksen seurantavaihe toteutettiin vuosina 1995–2016.
– Tutkimuksessamme selvisi, että mitä pidempään lapsi kasvoi perheessä, jossa vanhempien tulot olivat matalat, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua mihin tahansa mielenterveyden häiriöön, Helsingin yliopiston terveyspsykologian yliopistonlehtori Christian Hakulinen kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Asiantuntijat huolissaan: Psykiatrisia laitospaikkoja vähennetty jo liikaa – "Lopulta potilaat ovat käytännössä asunnottomia,"
Neljäsosalle alimpaan tuloluokkaan syntyneistä kehittyi mielenterveyden häiriö
Tutkimuksen tulosten mukaan 25,2 prosentille lapsista, jotka syntyivät kaikkein alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyi diagnosoitu mielenterveyden häiriö 37 ikävuoteen mennessä.
Vastaavasti korkeimpaan varallisuusluokkaan syntyneistä lapsista mielenterveyden häiriö kehittyi samalla ajanjaksolla 13,5 prosentille lapsista.
– Kaikista tarkastelun kohteena olleista mielenterveyden häiriöistä ainoastaan syömishäiriöt olivat poikkeus. Niiden kohdalla vanhempien alhainen tulotaso oli yhteydessä matalampaan riskiin sairastua syömishäiriöön, Hakulinen sanoo tiedotteessa.
Lue myös: Mistä tietää, milloin hakeutua hoitoon? Asiantuntija vastaa
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lapsuudenaikaiset sosioekonomiset olosuhteet ovat yhteydessä mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen. Hakulinen toivookin, että häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kiinnitettäisiin huomiota jo lapsuudessa.
– Lapsuuteen keskittyvät toimet, kuten vanhemmuutta tukevat interventiot, voisivat olla hyödyllisiä erityisesti alhaisen tulotason perheissä. Tällöin on mahdollista puuttua psykososiaalisiin riskitekijöihin, joita taloudelliset haasteet tyypillisesti lisäävät, Hakulinen sanoo.
Pätee myös Suomessa
Vaikka tutkimus on keskittynyt tanskalaisiin perheisiin, Hakulisen mukaan tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä myös muiden Pohjoismaiden tilanteesta, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme ovat kohtuullisen samanlaisia mielenterveyden häiriöiden hoidossa.
– Pääasiassa merkittävästi toimintakykyä alentavat mielenterveyden häiriöt hoidetaan erikoissairaanhoidossa niin Tanskassa kuin täällä Suomessakin, varsinkin, jos ne ilmaantuvat varhaisessa aikuisuudessa, Hakulinen sanoo.