Tutkijat selvittivät hedelmöityshoitojen pitkän aikavälin vaikutuksia – teineillä havaittiin eräs huolestuttava seikka

Helsingin yliopiston ja University College Londonin tuoreen tutkimuksen mukaan hedelmöityshoitojen avulla syntyneet lapset voivat aikuisuuden kynnyksellä keskimäärin hyvin, mutta mielenterveysongelmat ovat heillä yleisempiä kuin muilla nuorilla.

Korkeakoulut kertovat havainnoistaan tiedotteessa. Tutkimus julkaistiin European Journal of Population -lehdessä.

Lue myös: Lapsettomuushoitojen määrä kasvaa – asiantuntija nimeää kolme syytä ilmiölle

Tutkijat hyödynsivät rekisteriaineistoa

Korkeakoulujen yhteistutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla kaikkia Suomessa vuosina 1995–2000 syntyneitä lapsia sekä verrattiin hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten teini-iän hyvinvointia ilman hoitoa alkunsa saaneisiin lapsiin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisia rekisteriaineistoja, joilla voidaan tutkijoiden mukaan seurata myös hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneiden aikuisiän terveyttä ja hyvinvointia.

– Kyseessä on ensimmäinen hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden lasten myöhempää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tarkasteltava tutkimus, ja tuloksemme korostavat perhetaustan ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä, kertoo tiedotteessa apulaisprofessori Alice Goisis University College Londonista.

Tutkijoiden mukaan hedelmöityshoitojen mahdollisista pitkän aikavälin vaikutuksista ei vielä ole kovin paljon tietoa saatavilla. Ensimmäiset koeputkihedelmöityksen avulla syntyneet lapset ovat vasta neljäkymmenen vuoden ikäisiä.

Koulumenestyserolle löytynee selitys

Tutkimuksessa havaittiin, että hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä koulumenestys oli muita nuoria parempi ja he jäivät muita harvemmin koulutuksen ja työn ulkopuolelle tai pelkän peruskoulun varaan.

Tutkijoiden mukaan erot selittyvät pääosin erilaisilla perhetaustoilla. Vastaavia eroja ei havaittu, kun vertailtiin hedelmöityshoidon avulla syntyneitä lapsia heidän ilman hoitoa alkunsa saaneisiin sisaruksiinsa.

Yliopistotutkija Hanna Remes Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa, että nuorten koulutukseen liittyvät erot selittyvät ennen kaikkea sosioekonomisella valikoitumisella. Hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneiden lasten vanhemmat ovat keskimääräistä vanhempia, koulutetumpia ja korkeatuloisempia.

Lue myös: Margo toivoi lasta vuosia – sai yllättäen "kaksoset", joista synnytti itse vain toisen

Kohonnut riski mielenterveysongelmille

Perhetaustan huomioimisen vuoksi tutkimuksessa nousi esiin myös kohonnut riski mielenterveysongelmille. Tiedotteessa kerrotaan, että hedelmöityshoitojen avulla syntyneiden nuorten todennäköisyys saada 16–18-vuotiaana mielenterveysdiagnoosi oli 10 prosenttia. Vastaava todennäköisyys muilla nuorilla oli yhdeksän prosenttia.

Tutkijoiden mukaan lievästi kohonnut riski autismikirjon häiriöihin oli havaittu jo aiemmin, mutta tässä tutkimuksessa hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä havaittiin myös suurempi riski masennukseen ja ahdistukseen.

Kun vertailtiin samaan perheeseen syntyneitä sisaruksia, oli ero masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvissä diagnooseissa myös selkeä. Esikoisilla oli sisaruksista korkeampi riski mielenterveysongelmille, mikä selittyy osin sillä, että hedelmöityshoidoilla syntyneet lapset ovat usein esikoisia.

Tutkijoiden mukaan voi olla niinkin, että hedelmöityshoitoihin ja lapsensaannin vaikeuksiin liittyvä henkinen kuormitus on voinut heikentää vanhempien mielenterveyttä, mikä saattaa lisätä lapsen riskiä oirehtia.

Tutkijat kirjoittavat myös, että toisaalta hedelmöityshoidon avulla lapsen saaneet vanhemmat voivat kiinnittää erityistä huomiota lastensa hyvinvointiin. He saattavat myös hakea mahdollisten ongelmien ilmetessä lääketieteellistä apua herkemmin kuin muut vanhemmat.

Toisaalta Remes toteaa, että ero saman perheen sisarusten välillä viittaisi siihen, että suurempi hoitoon hakeutuminen ei täysin selitä diagnoosien suurempaa määrää.

Alla olevalla videolla suosikkivloggaajat kertovat hedelmöityshoidoistaan.

Lue myös: Paraneeko ylipainoisen miehen hedelmällisyys laihduttamalla? Tutkimus selvitti

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote