Odottavien suomalaisnaisten stressi näkyy aikuisten lasten mielenterveydessä – jopa kymmenkertainen riski persoonallisuushäiriöön

Lapsille, joiden äidit ovat kokeneet raskauden aikana vakavaa stressiä, kehittyy lähes kymmenen kertaa todennäköisemmin persoonallisuushäiriö ennen 30 ikävuotta kuin lapsille, joiden äidit eivät olleet stressaantuneita raskauden aikana.

The British Journal of Psychiatry -tiedejulkaisussa ilmestynyt löydös tukee aiempia tutkimuksia, joiden mukaan raskaudenaikainen stressi on yhteydessä psyykkisten ongelmien kehittymiseen.

Stressi muuntaa äidin fysiologiaa, ja stressaantuneen äidin veressä on enemmän stressihormoneja, jotka välittyvät istukan kautta syntymättömään lapseen. Stressihormoneilla on havaittu olevan yhteys esimerkiksi ennenaikaisen syntymän vaaraan, kertoo Suomen Akatemia verkkosivuillaan. Pieninä syntyneillä on havaittu olevan enemmän psykiatrista oireilua koko aikuisiän ajan.

Aiemmissa tutkimuksissa äidin raskaudenaikainen stressi on yhdistetty esimerkiksi lapsen suurempaan alttiuteen sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön sekä skitsofreniaan, kertoo BBC. Lisäksi stressaava raskausaika on yhdistetty lapsen kömpelyyteen.

LUE MYÖS: Epävakaa persoonallisuushäiriö tekee elämästä myrskyä: "Ihminen on joko enkeli tai perkele, eikä oikein löydä sävyjä sieltä väliltä"

Tulokset korostavat, että odottavan äidin mielenterveydestä tulee huolehtia

Nyt julkaistua tutkimusta varten seurattiin yli 3600:aa raskaana olevaa suomalaisnaista, jotka asuivat Helsingin lähettyvillä. Naisilta kysyttiin heidän stressitasoistaan raskauden aikana kuukausittain, ja heidän vuosina 1975–1976 syntyneitä lapsiaan seurattiin kolmikymppisiksi asti. Seuratuista lapsista neljälläkymmenellä oli tähän mennessä diagnosoitu persoonallisuushäiriö.

Verrattuna lapsiin, joiden äidit eivät olleet kärsineet stressistä raskauden aikana, kohtuulliselle stressille altistuneille lapsille kehittyi neljä kertaa todennäköisemmin persoonallisuushäiriö. Vakavalle stressille altistuneilla lapsilla riski persoonallisuushäiriön kehittymiseen oli lähes kymmenkertainen.

Yhteys äidin raskaudenaikaisen stressin ja lapsen persoonallisuushäiriön riskin välillä säilyi, vaikka tutkijat ottivat huomioon muut mahdollisesti alttiuteen vaikuttavat tekijät, kuten vanhempien psykiatrisen historian, muut sairaudet, raskaudenaikaisen tupakoinnin sekä raskaudenajan masennuksen.

Tutkijat kirjoittavat, että äidin raskaudenaikaisen stressin ja hyvinvoinnin arviointi voisi auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on suurin persoonallisuushäiriön kehittymisen riski. Lisäksi tulokset korostavat, kuinka tärkeää odottavan äidin mielenterveydestä huolehtiminen on.

LUE MYÖS: Synnytyksen jälkeiset kolme kuukautta vaikeaa aikaa tuoreille äideille – näin moni tuntee olonsa ahdistuneeksi

Tutkimus on herättänyt kritiikkiä

Tutkimus on aiheuttanut myös kritiikkiä. Osa asiantuntijoista on pelännyt, että se lisää odottavien äitien henkistä taakkaa, eikä hälvennä persoonallisuushäiriöihin liittyvää kielteistä leimaa. Myös itse termiä persoonallisuushäiriö moititaan kiistanalaiseksi.

Tutkimuksessa ei myöskään otettu huomioon kaikkia lapsen mielenterveyteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten perheen taloudellista tilannetta, kasvatustapaa tai seksuaalista traumaa.

LUE MYÖS: Aiemmin Riikka, 39, ajatteli olevansa "vain tällainen ihminen" – sitten hänellä diagnosoitiin epävakaa persoonallisuus: "Ei ole ihan helppoa, jos läheinen on koko ajan vihainen, vihoittelee ja pahoittaa mieltään"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: BBC, The British Journal of Psychiatry, Huffington Post, Independent, Suomen Akatemia