Milloin kriisistä tulee sota?

Muun muassa mediassa on jouduttu viime viikkoina miettimään entistä vakavammin sitä, millä nimellä Ukrainan yhä tulehtuneemmaksi käyvää konfliktia pitäisi kutsua.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, everstiluutnantti Torsti Sirén sanoo, että Ukrainan konflikti täyttää jo sodan määritelmät.

– Ukrainassa vallitsee tutkijan näkökulmasta jo sota. Myös ”aseellinen kriisi” on ihan hyvä määritelmä.

– Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin määritelmän mukaan sodasta – tai suuresta aseellisesta konfliktista – voidaan puhua silloin, kun tuhat uhria kuolee vuoden aikana aseellisessa taisteluissa. Toinen määritelmä on postmoderni, jossa mitä tahansa aggressiivista tilannetta voidaan kutsua sodaksi. Jos kahden tai useamman osapuolen välillä vallitsee aggressiivinen tai tappamiseen pyrkivä mielentila, voidaan puhua sodasta. Voidaan siis puhua myös esimerkiksi informaatiosodasta ja kauppasodasta.

Siren tähdentää, että "sota" on politisoitunut termi.

– Jos poliitikko tai poliittinen johtaja käyttää sota-termiä, se aiheuttaa paineita sodan lopettamiseksi. Toisaalta jos käytetään sota-sanaa, YK:n suojeluvaastuuperiaate voidaan ottaa käyttöön kriisi- tai sota-alueeen sivullisten suojelemiseksi. Se tarkoittaa kriisinhallinnollista operaatiota, jotta taistelut saataisiin päättymään.

Ukrainan sota ei ole sisällissota

Sisällissota-termiä ei sen sijaan Sirénin mukaan Ukrainan tilanteesta voi käyttää.

– Vaikka Venäjä on kieltänyt tukevansa Itä-Ukrainan aseellisia joukkoja, vaikuttaa siltä, että Venäjä on taisteluissa aika vahvasti mukana. Myöskään kaikki Itä-Ukrainan aseellisista taistelijoista eivät ole separatistejä; kaikilla heillä ei siis ole Ukrainan kansalaisuutta.