Sosiaali- ja terveysministeri Aki Lindén on huolissaan terveydenhoitoalalla kytevästä aikapommista. Hän arvioi MTV Uutisten haastattelussa, että terveyskeskuksissa on tehty koronan takia vuositasolla noin 20 prosenttia tavallista vähemmän pitkäaikaissairauksien ensidiagnooseja.
Koronaepidemia on sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mukaan vähentänyt muun muassa diabeteksen, verenpainetaudin ja astman diagnooseja.
– Perusterveydenhuollossa, siis terveyskeskuksissa, on tehty keskimäärin 20 prosenttia vähemmän pitkäaikaissairauksien diagnooseja, perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) toteaa MTV Uutisten haastattelussa.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Se on erittäin paljon, kun ajatellaan, että meillä on perusterveydenhuollossa kuusi miljoonaa lääkärikäyntiä. Eli itse asiassa on siis löydetty sairauksia ihmisiltä vähemmän, mutta eivät ne sairaudet mihinkään ole oikeasti hävinneet.
Lue myös: Yliopistosairaalat huolissaan tutkimusrahoituksesta: "Potilaiden hoidon laatu kärsii väistämättä" – ministeri Lindén lupailee lisärahoitusta
Lindén: Ongelma on merkittävä
Millaisesta aikapommista Lindénin mielestä puhutaan?
–Minusta aika merkittävästä. Tässä on kyse kansansairauksista, joita sairastavat sadat tuhannet ihmiset. Ja jos niitä löytyy tiettynä vuonna 20 prosenttia vähemmän, siellä ne muhivat nyt ja pahenevat.
Syitä kehitykselle Lindén keksii kaksi.
– Joko se, että ihmiset eivät ole hakeutuneet koronan aikana terveydenhuoltoon, tai on se, että he eivät ole päässeet, vaikka olisivat halunneet. Se on johtanut sitten siihen, että löydöksiä on vähemmän.
Esimerkiksi parodontiittia diagnosoitiin tammi-lokakuussa 2020 selvästi vähemmän kuin vastaavana aikana ennen koronaa vuonna 2019. Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten sairaus on merkittävä kansantauti. Se on väestössä muutenkin alidiagnosoitu ja jää sen takia osin hoitamatta.
Mihin tämä kehitys johtaa?
–Tämä johtaa tietenkin siihen, että nämä sairaudet tulevat pahemmassa muodossa vastaan myöhemmin, jolloin tarvitaan enemmän erikoissairaanhoitoa.
Lindén vaatii lisää resursseja terveydenhuoltoon.
–Me voimme käyttää myös yksityistä sektoria, mutta julkisella rahalla. Silloin ostamme ostopalvelua ja yritämme palkata terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa.