Minni, 16, on ikäisissään maailman paras – voimatyttö teki ison liudan ennätyksiä: "Olympiavoitto täysin realistinen tavoite"

16 vuotta syyskuussa täyttänyt Minni Hormavirta on Kansainvälisen painonnostoliiton tämänvuotisessa maailmanrankingissa 2008-syntyneistä tytöistä painoluokkien vertailussa kaikkein korkeimmalla. 

– Onhan se ihan siisti fiilis, Hormavirta sanoo.

LUE MYÖS: Aleksi, 31, penkkaa poikkeuksellisia rautoja – vuosien takainen käänne katkeroitti: "Isot unelmat murskaksi"

Lohjalaisen kansainväliset tulokset ovat olleet suurta luokkaa.

Toukokuussa tuli alle 17-vuotiaiden MM-hopeaa 76-kiloisten sarjassa, ja kisan voittaja oli Hormavirtaa vuotta aiemmin syntynyt. Kesäkuussa Hormavirta voitti ylivoimaisesti saman painoluokan alle 17-vuotiaiden Euroopan mestaruuden, kolmannen peräkkäisen EM-kultansa. 

Lokakuussa Hormavirta saavutti alle 20-vuotiaiden ikäluokan EM-lajipronssin työnnöstä ja sijoittui kokonaiskilpailussa neljänneksi. Viime viikonloppuna hän päätti kisavuotensa dominoivin tuloksin alle 17-vuotiaiden PM-kisoissa.

"Jäi kyllä varoja"

Säihkyvällä 11 kultamitalin suomalaismenestyksellä Kööpenhaminassa käytyjen PM-kisojen suurimpana tyttöjen painoluokkana oli tänä vuonna yli 71 kilon sarja, joka kirjattiin samalla 81-kiloisten sarjaksi. 76,3-kiloinen Hormavirta vei mestaruuden peräti 51 kilon turvin. Hän onnistui 90 kilon tempauksessa ja 117 kilon työnnössä, joista yhteistulokseksi muodostui 207 kiloa. 

Viime vuonna jo alle U15-ikäluokan Euroopan ennätykset tehneen Hormavirran kaikki tuoreet PM-tulokset olivat painoluokan uusia Pohjoismaiden ennätyksiä U17- ja U20-ikäluokissa. Ne olivat kyseisten ikäluokkien ohella Suomen ennätyksiä myös U23-luokassa. 

– Sain PM-kisoissa kaksi onnistunutta kuudesta nostosta. Niillä tuli yhdeksän Suomen ennätystä, kuusi Pohjoismaiden ennätystä ja kisojen parhaan tyttönostajan palkinto, mutta jäi kyllä varoja. Kunto oli kovempi.

LUE MYÖS: 960,5 kiloa: Nuutti, 24, nosti Suomen ennätyksen hurjiin lukemiin – puhuu nyt "aidosta kuolemanpelostaan"

Hormavirran henkilökohtaisia ennätyksiä PM-kisoissa ei syntynyt: vuoden aiemmissa arvokisoissa hän ylsi 76-kiloisissa kilpaillessaan parhaimmillaan 91 kilon tempaukseen, 120 kilon työntöön ja 211 kilon yhteistulokseen. Tempauksessa ennätys parani viime vuodesta kuudella ja työnnössä viidellä kilolla.

Hormavirtaa valmentavan Laura Niemelän sanoin oli kuitenkin "milleistä kiinni", että Hormavirta olisi tehnyt PM-kisoissa 81-kiloisten yleisenkin sarjan SE:n, kun Hormavirta yritti 121 kilon työntöä. Tanko nousi jo ylös, ja urheilija itse kiteyttää, että hyväksytty suoritus oli todella lähellä.

– Oli jo sellainen hetki, että se onnistui, mutta piti ottaa vielä pari lisäaskelta siihen, niin petti yläselästä pito ihan kokonaan ja tanko putosi. Kyllähän se vähän otti päähän, mutta painonnosto on sellainen laji, että sillä lailla välillä käy, Hormavirta pui.

Hänelle jäi PM-kisoista ristiriitainen olo, koska meriittejä tuli mutta omaa parasta hän ei saanut näytettyä. Kokonaisuudessaan kilpailuvuosi oli yhtä kaikki ylvästä juhlaa.

– Kyllä tämä vuosi meni tosi hyvin. Kahden edellisen vuoden aikana otettiin yhteensä kuusi arvokisamitalia ja tämän aikana otettiin seitsemän. Ensi vuonna vedetään vielä samassa ikäluokassa, niin voi parantaa MM-mitalin väriä.

Painonnosto vei "100–0"

Hormavirta on ehtinyt harrastaa painonnostoa viisi vuotta, ja häntä on alusta lähtien valmentanut kokenut Laura Niemelä. Jalkapalloa nuorempana pelannut lohjalaistyttö halusi ensin kokeilemaan voimiaan crossfitissä sitä harrastaneen äitinsä mukana, mutta hänet vietiinkin Nummelaan Niemelän alaisuuteen painonnoston pariin.

– Minnin äiti urheiluihmisenä oli ymmärtänyt, että Minnillä voisi olla tällaiseen lajiin lahjoja. Paikalliset painonnostovaikuttajat informoivat, että meillä pääsevät juniorit harjoittelemaan. Sinne Minni sitten tuli, Niemelä kertoo.

Suomen painonnostoliiton vuoden 2022 parhaana valmentajana palkitsema Niemelä on ollut Hormavirran mukaan "ihan huippu".

– Hän on oikein ammattitaitoinen. Ei hermostu oikein mistään. Rauhallinen mutta samaan aikaan todella energinen. Tosi positiivinen, mutta kyllä hän sanoo myös suoraan, jos menee huonosti, Hormavirta kuvailee.

LUE MYÖS: Juuli Kostianin, 18, nostamasta nuorten ME-tuloksesta paljastui vielä hurjempi fakta – "On sitä aika vaikea uskoa"

Painonnostoharjoitusten aloittamisesta kului puolitoista vuotta ennen kuin Hormavirta saatiin suostuteltua kisoihin, urheilijan veistelyn mukaan valmentajansa "pakottamana". 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien valmentamista tehnyt, aikoinaan SM-mitaleja nostanut Niemelä huomasi nopeasti, että Hormavirralla olisi potentiaalia hyvinkin korkealle, mutta yksilökilpaileminen tuntui joukkueurheilijasta ensin oudolta.

Hormavirta ymmärsi vasta EM-kisoissa menestyessään, että hänhän on hyvä. Liekki roihahti entistä suuremmaksi. Jalkapallo sai jäädä, ja painonnosto vei Hormavirran "ihan 100–0" mukanaan.

Se, rakkaus lajiin, on Niemelästäkin tärkeintä, joskaan yksin silläkään ei Hormavirran tasoista huippua synny. Tarvitaan osaavaa valmennusta ja suuria kykyjä itse urheilijalta – kaikki eivät yhtä lailla kehity vaikka miten uurastaisivat.

– Minnillä on hyvät mittasuhteet, sopivan lyhyet raajat. Lisäksi voima ja lihasmassa tarttuvat hänelle tytöksi harvinaisen hyvin, mikä on äärimmäisen tärkeää tässä lajissa, vaikka nopeus ja tekniikka ovat myös muita tärkeitä komponentteja, Niemelä arvioi.

Poikkeuslahjakkuus

Hormavirta on lukemattomia urheilijoita luotsanneen ammattivalmentajan mukaan täysin poikkeuksellinen lahjakkuus.

– Hän on fyysisesti ikäisekseen tosi valmis ja myös henkisesti harvinaisen lahjakas. Hän on hyvin määrätietoinen. Paitsi että hänellä on uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin, hänellä on myös pettymyksensietokykyä hetkinä, jolloin urheilussa ei kaikki mene aina kivasti. Hän ei anna pettymyksien lannistaa, vaan saa niistä potkua ja realismia jatkoon.

Niemelä ei päässyt budjettisyistä harmikseen Hormavirran kaksiin viime kisoihin, joissa kovemmatkin tulokset olisivat olleet kunnon puolesta mahdollisia. Niemelä on varma, että hän olisi voinut antaa paikan päällä henkilökohtaisena valmentajana auttavia täsmäohjeita, mutta hän pohtii, että on hyväkin, ettei kaikki mene aina putkeen.

– Moni ehkä ajattelee, että kauhean kovaa opettaa häntä ajattelemaan näin, mutta hänkin on tietoinen, että hän olisi pystynyt vielä paljon parempaan. Vaikka iloinen ja tyytyväinen pitää olla, ei voi antautua sille, että kaikki menee hienosti, että ei tässä tarvitse enää duunia tehdä.

Kyse on tuiki tärkeästä seikasta, kun tavoitteet ovat tapissaan, kuten Hormavirralla. Hänelle ei riitä, että hän on nyt ikäisistään maailman paras, vaan hän haluaa tulevaisuudessa menestyä kansainvälisesti myös yleisessä naisten sarjassa.

Olympiatavoite

Hormavirta mielii kilpailla jo seuraavissa kesäolympialaisissa Los Angelesissa 2028. Hän on niiden aikaan 19-vuotias. Sikäli kuin painonnosto pysyisi viiden renkaan kisoissa, Hormavirran parhaat menestysvuodet niissä olisivat varmasti kuitenkin myöhemmin edessä.

Suomalaisittain sopii toivoa, että dopingongelmiakin vastaan kamppaillut laji säilyttää olympiapaikkansa. Hormavirran tavoin lähitulevaisuuden menestystoivoihin naisissa lukeutuu alle 20-vuotiaiden MM-pronssia 71-kiloisten sarjassa historiallisesti tänä vuonna saavuttanut Janette Ylisoini, 18. 

Olympiapaikkoja on eri painoluokissa yksi per maa, ja suomalaisystävykset voisivat kilpailla eri sarjoissa. Jos olympiapainoluokat säilyvät näin, Ylisoinille ja Hormavirralle olisivat tarjolla 71 ja 81 kilon sarjat, joista Niemelä näkisi Hormavirralle lähtökohtaisesti mielekkäämpänä 81 kilon sarjan. 

LUE MYÖS: Johannan, 38, penkkipunnerruksille kalpenee moni vahva mieskin – kaikkien aikojen suomalaistulos kohosi maagisiin lukemiin

Eikä Niemelä kaihda sanoissaan arvioidessaan suojattinsa tulevaisuuden mahdollisuuksia.

– Olympiavoittohan on ultimaattinen tavoite joku päivä. Jos me vertaamme Minnin tuloksia tämän hetken olympiamitalisteihin samoissa painoluokissa, mitä he ovat tehneet Minnin ikäisenä, samoissahan siinä mennään. Kyllä olympiavoitto täysin realistinen tavoite on hänelle, Niemelä sanoo.

Hän korostaa, että siihen yltääkseen on maltettava kehittyä tasaisesti ja järkevästi, ettei tulisi loukkaantumisia ja tuntuvia katkoksia.

– Tämä on monotoninen laji, niin sen täytyy pysyä mielekkäänä ja kivana. Siitä saa helposti tylsää ja raskasta.

Hormavirralla virtaa on ollut kehuttavissa määrin.

– Helposti voisi käydä niin, että kun tiedostat, kuinka lahjakas on, ei välttämättä jaksa keskittyä tylsään jokapäiväiseen työhön. Minni kyllä jaksaa hyvin nöyrästi päivästä toiseen hioa yksityiskohtia.

Kehitettävää

Hormavirta ja Niemelä pitävät työntöä Hormavirran vahvana lajimuotona, jossa tekniikka on hyvällä mallilla, kun taas hyvin teknisessä tempauksessa on sekä urheilijan että valmentajan mukaan paljon tekemistä. 

Hormavirta sanoo, että maasta irrotus vie häneltä aika paljon voimaa suoritusten jatkamisesta. Valmentaja allekirjoittaa tämänkin.

– Jalkavoimathan Minnillä on aika hyvät ja keskivartalon voimat ovat oikein hyvät. Maasta irrottaminen on hänelle raskain vaihe tässä hetkessä.

– Minnin suurin ongelma tempauksessa on se, että hän ei aivan malta ponnistaa ihan loppuun saakka. Ihan viimeinen loppuponnistus jää usein pois. Varsinkin isoilla painoilla hän lähtee kiirehtimään: hän on aika nopea menemään alle.

Niemelä sanoo painojen alkavan olla sellaisia, että "pelkkä nopea alle meno ei riitä, vaan tanko pitää saada tarpeeksi korkealle". 

– Loppuun asti ponnistaminen ja loppuun asti vetäminen ovat niitä asioita, joita yritetään saada rytmiin mukaan.

Seitsemän harjoitusta viikossa

Heikkouksien kehittämiseen ja voiman lisäämiseen satsataan harjoituksissa, joita on tulossa alle hyvä pätkä ennen seuraavia kilpailuja, helmikuussa edessä olevia yleisen sarjan SM-kisoja. Hormavirran seuraavan vuoden pääkisat, alle 17-vuotiaiden MM:t, käydään puolestaan huhtikuussa.

Treenejä on määrällisesti nostettu hiljattain lukion käynnistyttyä seitsemään kertaan viikossa. Lepopäiviä pyritään jättämään yhdestä kahteen per viikko.

– Volyymi ei välttämättä ihan älyttömästi kasva. Saadaan treeni vain jaettua pienempiin osiin, sopivampiin pätkiin, niin laatu pysyy parempana, Niemelä ruotii.

Hän mainitsee painonnoston olevan aika paljon hermostonkin harjoittamista.

– Se on nopeutta ja räjähtävyyttä, ja vaaditaan jännää tasapainoa. Pitäisi päästä harjoittelemaan riittävän fressinä, että pystyy toimimaan nopeasti ja räjähtävästi. Pitäisi kuitenkin kuormittaa riittävästi, että voimaominaisuudet paranevat.

Hormavirta tekee vähintään yhdeksän kymmenestä treenistä Niemelän valvovan silmän alla.

– Silloin on helppo valvoa, että intensiteetti pysyy oikeanlaisena eikä pääse tulemaan virheliikemalleja.

"Nosta jo"

Hormavirta käyttää voimavaransa mitä maksimaalisimmin siihen, että hän saa lajissaan itsestään parhaan irti. Voisi ajatella, että hän tekee uhrauksiakin: Hormavirran arkeen ei hänen mukaansa paljon mahdu muuta kuin urheilua ja opiskelua, mutta ”ei ole tarvettakaan”. Kylillä notkuminen ei ole häntä varten.

– Totta kai tämä vie energiaa ja aikaa. Pitää vain vähentää esimerkiksi koulusta, vedetään lukio neljään vuoteen, että pystyy treenaamaan kovaa. Pitää mennä urheilu edellä, Hormavirta miettii.

Haudanvakavaa touhun ei silti tarvitse olla.

– Myös kisoissa heitetään läppää. Saa olla mielellään oikein rentoa. Maajoukkuevalmentaja Rebin Rezazadehin piti sanoa minulle PM:eissä pari kertaa lämmittelyssä, että nosta jo ja keskity.

Tätä ei pidä käsittää väärin: Hormavirta on valmentajansa mukaan kilpailuorientoitunut. Hormavirta vahvistaa itsekin saavansa kisa-adrenaliineissa parhaansa irti.

– Adrenaliinia on niin paljon, että siellä lähtee aika hyvin.

Ei tee tuloksia tutkaillessa mieli väittää vastaan.