Suuret rinnat toivat Minttu Storgårdsin elämään monia ongelmia: hän koki häirintää, liikkuminen oli vaikeaa ja kovat niskakivut aiheuttivat migreeniä. Jopa esikoisen imettäminen kävi mahdottomaksi. Rintojen pienennysleikkaus oli Mintulle pitkällinen, paljon harkittu prosessi, jota hän ei ole katunut hetkeäkään.
Suosittua Mami Go Go -blogia kirjoittava 31-vuotias Minttu Storgårds kertoo, että hänen rintansa ovat olleet häiritsevän isot niin kauan kuin hän pystyy muistamaan.
– Olen käyttänyt rintsikoita yhdeksän–kymmenenvuotiaasta saakka. Rinnat kasvoivat todella nuorena. Olen saanut hirveästi huomiota, jota en olisi halunnut siksi, että minulla on isot rinnat, Minttu sanoo.
Jo nuoresta lähtien Minttu oppi pukeutumaan tietyllä tavalla, etteivät rinnat korostuneet. Vaatevarastoon ei ole koskaan kuulunut avaria kauluksia, pikemminkin poolopaitoja.
– Silti joskus baarissa joku saattoi tulla puristamaan, että 'vitsi sulla on isot tissit'. Se oli todella ikävää häirintää, jota en todellakaan olisi yhtään halunnut. Ikävintä oli, että se alkoi jo, kun olin vielä niin nuori.
– Ajan kanssa oppi ostamaan sellaisia litistäviä urheiluliivejä, että saisi ne edes vähän pienemmän näköisiksi. Moni tuttu ei ole edes tajunnut, kuinka isot tissit minulla on, koska opin piilottamaan ne.
Minttu käytti H- ja I-kuppikoon rintsikoita. Vuosien saatossa rintsikat painoivat urat Mintun olkapäihin.
– Isot rinnat ovat vaikeuttaneet ihan perusarkea. Minulla on ollut todella pahoja niskasärkyjä ja jumeja, jotka ovat aiheuttaneet migreenejä, joista on tullut tinnitusta.
"Haaveilin, että voisin lähteä kotoa ilman rintsikoita"
Tietyt urheilulajit ovat myös olleet Mintulle mahdottomia harrastaa.
– Lenkillä minulla on ollut kolmet urheilurintsikat päällekkäin, ja silti juokseminen sattui. Joogassa joissain asennoissa pää alaspäin on tuntunut, että tukehdun, kun tissit tulevat kurkulle painamaan.
– Olen myös aina ihannoinut pienempiä rintoja. Olen haaveillut, että voisin joskus lähteä kotoa ulos ilman rintsikoita tai ottaa rannalla aurinkoa yläosattomissa. En ole koskaan voinut tehdä sitä.
Kun Minttu alkoi odottaa ensimmäistä lastaan noin kahdeksan vuotta sitten, kasvoivat rinnat entisestään.
– Kun vauva syntyi, rintani olivat niin isot, etten esimerkiksi pystynyt imettämään. Lapsi ei saanut otetta rinnasta. Olen katsonut kuvia siltä ajalta jälkeenpäin, ja näyttää ihan hullulta, kun tissini ovat isommat kuin pääni. Kun on vielä pieni vauva siinä vieressä, ne mittasuhteet ovat ihan järjettömät, Minttu kertoo.
– Samalla sitä ihmetteli niitä ihmisiä, jotka haluavat itselleen jättirinnat.
Leikkaukseen tarkat kriteerit
Minttu haaveili rintojen pienennysleikkauksesta ensimmäisen kerran jo noin kymmenen vuotta sitten, parikymppisenä. Silloin hänellä ei ollut vielä tietoa leikkauksesta. Hän oletti sen olevan yksityisen klinikan toimenpide ja maksavan todella paljon.
Neljä vuotta sitten Minttu alkoi harkita leikkausta tosissaan. Netin keskustelupalstat ja muutamat blogit antoivat Mintulle kokemustietoa rintojen pienennysleikkauksesta, mikä vaikutti lopullisen päätöksen tekemiseen.
– Sitten löysin jostain julkisella puolella leikkaukseen vaadittavat kriteerit. Mittasin rintani itse kotona ja huomasin, että vitsi, nehän täyttyisivät.
Leikkaushoidon perusteet
Pisteytys tehdään välillä 0–100. Leikkaukseen pääsyn perusteena on pääsääntöisesti 50 pisteen raja.
Rinnan mitta kaulakuopasta nänniin
Alle 27 cm: 40 pistettä
27–31 cm: 50 pistettä
Yli 31 cm: 60 pistettä
Niska- ja hartiaoireet
Painoindeksi yli 35: 0 pistettä
Painoindeksi 30–35: 10 pistettä
Painoindeksi alle 30: 20 pistettä
Toimintakyvyn rajoittuminen
Painoindeksi yli 35: 0 pistettä
Painoindeksi 30–35: 10 pistettä
Painoindeksi alle 30: 20 pistettä
Lähde: EBM Guidelines
Kaksi lasta saanut, sinkuksi jäänyt Minttu oli silloin päättänyt, ettei halua enää lapsia. Se myös helpotti lopullisen päätöksen tekemistä.
– Vuosi sitten päätin, että ainakin minä yritän. Mietin asiaa pari kuukautta, ja tammikuussa heti arjen alkaessa soitin terveyskeskukseen ja sanoin, että haluan rintojen pienennysleikkaukseen. Siellä tiedettiin heti, miten homma kuuluu mennä.
Lääkärissä Minttu mitattiin ja punnittiin. Painoindeksi oli leikkauksen kannalta kodhillaan. Hän sai rintojenpienennysleikkauksen tarpeen arvioinnista täydet pisteet. Kolmen kuukauden päähän sovittiin kirurgin aika, jossa kerrottiin leikkauksen riskeistä ja tehtiin lopullinen päätös.
Minttu sanoo, että lääkärillä hänen oireensa otettiin heti vakavasti.
– Olin kuullut kauhutarinoita siitä, että oireet voidaan kyseenalaistaa ja kysytään, 'eikö isot rinnat ole kivat'. Minun kohdalle ei sattunut sellaista.
– Kirurgin arviossa sai vain vakuutella, että olen omasta tahdosta ja tiedän, mihin olen ryhtymässä. Sitä on tässä matkan varrella monta kertaa kyselty.
"Olin todella helpottunut"
Minttu pääsi leikkausjonoon tämän vuoden alussa. Siitä parin kuukauden päästä hän salamarakastui ja meni naimisiin. Haaveet yhteisistä lapsista saivat miettimään leikkausta uudelleen.
– Olin odottanut leikkausta pitkään ja hartaasti ja vihdoin saanut projektin käyntiin. Aloin miettiä, kannattaako minun mennä leikkaukseen nyt, jos voimme joskus saada yhteisiä lapsia.
Kirurgi oli kertonut, ettei imettäminen välttämättä onnistu leikkauksen jälkeen.
– Lopulta päätin mennä. Koin, että en kestä edes mahdollista tulevaa raskautta näiden jättitissien kanssa, Minttu sanoo.
Seitsemän kuukauden päästä Mintulle tuli kutsu leikkaukseen.
– Olin todella helpottunut, nyt se vihdoin tapahtuu. Sanoin leikkausta edeltävänä iltana miehelleni, että minusta on niin outoa, kun minua ei jännitä yhtään. Olin vain niin innoissani. Olin siitä ihmeissäni, kun olen vähän lääkäri- tai piikkikammoinen.
"Ne uhmasivat painovoimaa"
Leikkauksessa Mintun molemmat rinnat pienenivät 500 grammaa eli yhteensä kilon verran. Vielä reilut kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen rintojen kuppikokoa on vaikea määrittää, mutta Minttu arvioi sen olevan noin D-kupin luokkaa. Koko ei ole aivan sitä, mitä piti.
– Kirurgi leikkasi vähemmän kuin olisin halunnut. Hänen mielestään ei kannata leikata niin paljoa, kun olen vielä nuori nainen. Olisin halunnut ehkä B-kupin, Minttu kertoo.
Heti leikkauksen jälkeen Mintun valtasi kuitenkin suuri ilo, kun hän näki ensimmäisen kerran omat rintansa.
– Ne olivat ihan mielettömän hienot. Jo sairaalassa kurkin topin alle ja kotona vaan hihitin. Ensimmäisen viikon ajan ne uhmasivat painovoimaa, Minttu naurahtaa.
Koko operaatio kunnallisella puolella Helsingissä maksoi Mintulle haavanhoitoineen noin 300 euroa.
Toipumisprosessi hankala
Leikkauksesta toipumista Minttu kuvaa hyvin rankaksi. Kovien kipujen takia häntä pidettiin pitkään heräämössä.
– Pystyin heti nostelemaan käsiäni ja pukemaan, mutta kipu oli enemmänkin rintojen sisällä. Se oli todella kovaa ja kesti todella pitkään.
Tavallinen neljän viikon sairasloma pidennettiin Mintulla viiteen viikkoon. Sitten yksi leikkaushaava aukesi eikä mennyt takaisin umpeen millään, mikä pidensi sairaslomaa taas parilla viikolla.
Vasta lokakuussa haava umpeutui kokonaan. Vielä nyt marraskuussakin Mintulla on rinnoissa tunnottomuutta, eikä hän pysty nukkumaan vatsallaan.
– Kärsin alkuun myös univaikeuksista kipujen takia ja siksi, että jouduin nukkumaan selällään, mitä en yhtään osannut. Jossain vaiheessa olin todella maassa. Toipuminen oli hidasta ja rankkaa, vaikka olin koko ajan todella iloinen, että menin leikkaukseen.
Minttu oli tiennyt jo etukäteen, että leikkauksen jälkeiset komplikaatiot ovat yleisiä.
– Kävin kerran viikossa haavahoitajalla hoitamassa haavaa. Myös mieheni hoiti haavoja, kun en itse pystynyt. Ne näyttivät niin kauheilta.
Juhlimaan ilman rintsikoita
Minttu kertoo, että koko hänen perheensä on suhtautunut rintojen pienennysleikkaukseen hyvin kannustavasti.
– Mieheni otti palkatonta lomaa pystyäkseen olemaan heti leikkauksen jälkeen kotona kanssani.
Myös Mintun 8- ja 6-vuotiaat lapset ovat aktiivisesti kyselleet äidiltä, vieläkö sattuu, eikä hän ole saanut itse kantaa mitään.
– Nuorempi halusi aina eskarirepussa kantaa kaikki meidän ruokaostokset kotiin, Minttu kertoo.
– Kukaan ei ole sanonut mitään pahaa, vaan kaikki ovat olleet onnellisia puolestani. He näkevät, että olen todella tyytyväinen.
Leikkaus antoi Mintulle muun muassa vapauden pukeutua, miten haluaa. Nyt rintojen paranemisen jälkeen hän onkin päässyt toteuttamaan pitkäaikaisia haaveitaan.
– Olen ollut muun muassa juhlimassa ilman rintsikoita ensimmäistä kertaa elämässäni. Se on ollut ihan sairaan kivaa ja hauskaa!
Vanhatkin vaatteet istuvat nykyään jopa paremmin. Ostoskoriin on ensimmäistä kertaa päätynyt myös syvään uurrettuja kaula-aukkoja ja rintoja korostavia paitoja.
– Olen ostanut ensimmäistä kertaa elämässäni 'tissipaitoja'. Nyt niitä voi käyttää ilman, että olisi jotenkin tyrkky tai halvannäköinen.
Myös niska- ja hartiasärky sekä jokaviikkoiset migreenit ovat loppuneet. Kovaa urheilua Minttu ei ole vielä harrastanut.
– Mutta kun on vaikka ratikkaan juossut, niin ei ole tarvinnut pidellä tisseistä kiinni, Minttu iloitsee.
***
Millaisista rintojen muhkuroista pitää huolestua?
Huomenta Suomessa keskäkuussa 2017 vieraillut HYKS Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson kertoo, että varsinkin nuoremmilla naisilla rintojen muhkuraisuus ja epätasaisuus on tavanomainen ilmiö. Videolla hän kertoo, millaisista muutoksista täytyy hakeutua tutkimuksiin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.