10 faktaa rintojen terveydestä: Alhainen syntyvyys osasyyllinen lisääntyneisiin syöpädiagnooseihin

Suomessa todetaan vuosittain noin 5 000 rintasyöpää, mutta lisäävätkö lapsettomuus tai hormonihoidot sairauden riskiä? Entä minkä verran alkoholia uskaltaa juoda välttääkseen riskit?

Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Leila Vaalavirta vastaa kymmeneen kysymykseen rintojen terveydestä ja rintasyövästä.

Lue myös: Ei aina patti rinnassa: Näin rintasyöpä voi oireilla

1. Voiko pienikin alkoholiannos vaikuttaa rintasyöpäriskiin?

Mitä enemmän alkoholia juo, sitä suurempi rintasyöpäriski on.

Mutta vaikka olisi alkoholin kohtuukäyttäjä, on riski silti olemassa.

– Ei ole olemassa turvallista rajaa alkoholin käytölle syövän kannalta. Jo yksi päivittäinen alkoholiannos voi lisätä rintasyövän riskiä verrattuna naisiin, jotka eivät käytä alkoholia, Vaalavirta kertoo.

Alkoholi lisää myös rintasyövän uusimisriskiä.

– Tämä riski tulee erityisesti esiin vaihdevuodet ylittäneillä naisilla, sillä alkoholi lisää rasvakudoksen määrää, mikä lisää estrogeenin tuotantoa elimistössä, minkä on todettu olevan yhteydessä rintasyöpäriskiin ja -esiintyvyyteen.

Lue myös: Yksi keino auttaisi havaitsemaan rintasyövän ajoissa – silti naiset turvautuvat siihen yhä harvemmin

2. Onko lapsettomalla suurempi riski sairastua rintasyöpään?

Osa länsimaisten naisten rintasyöpädiagnoosien kasvusta selittyy väestön ikääntymisen ohella sillä, että ensisynnytysikä on noussut huomattavasti, lapsiluku on pienentynyt ja imetystä jatketaan keskimäärin lyhyemmän aikaa kuin aiemmin.

– Pitkä imetys suojaa joidenkin tutkimusten mukaan äitiä myöhemmältä rintasyövältä. On esitetty, että jokainen imetetty vuosi vähentäisi rintasyövän suhteellista riskiä noin 4 prosenttia.

Vaalavirta kuitenkin muistuttaa, ettei lasten saamiseen tai imettämisen kestoon voi aina itse vaikuttaa.

– Silloin kannattaa pyrkiä muihin terveellisiin elintapoihin rintasyövän ehkäisemiseksi.

3. Aiheuttaako hormoniehkäisy rintasyöpää?

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet, kuten esimerkiksi e-pillerit, sisältävät naissukuhormonia estrogeenia ja keltarauhashormonia progestiinia.

Yhdistelmäehkäisyyn liittyy tutkimusten mukaan lievästi suurentunut rintasyöpäriski.

– Riski on 1,08-kertainen ja se kumoutuu 5–10 vuotta sen jälkeen, kun yhdistelmäehkäisyvalmisteen käyttö on lopetettu.

Hormonikierukka sisältää vain keltarauhashormonia ja sen yhteydestä rintasyöpään on saatu hyvin ristiriitaisia tuloksia.

– Hormonaalisen ehkäisyn riskit tulisi arvioida aina yksilöllisesti, Vaalavirta muistuttaa.

Lue myös: Tatuoija kertoo: Näin syntyy uusi nänni rintasyövän sairastaneelle

4. Aiheuttaako vaihdevuosien hormonihoito rintasyöpää?

Vaihdevuosioireita voidaan hoitaa yhdistelmähormonivalmisteella, joka sisältää sekä estrogeeniä että keltarauhashormonia, kuten yhdistelmäehkäisyvalmisteet.

Yhdistelmähormonikorvaushoitoa käyttävien joukossa ilmenee 6–12 lisärintasyöpätapausta tuhatta naista kohden.

– Riski on sitä isompi, mitä kauemmin hormonikorvaushoitoa käytetään. Jos korvaushoito kestää alle viisi vuotta, ei rintasyöpäriski kasva.

Pelkkään estrogeenikorvaushoitoon liittyvä rintasyöpäriski on matalampi.

– Lihavuus ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät kuitenkin rintasyöpäriskiä enemmän kuin vaihdevuosien hormonihoito.

Lue myös: HPV-testin ja papakokeen ero: Onko positiivinen tulos suora syöpätuomio?

5. Miksi rintoja vihloo?

Rintojen vihlonta ei yleensä ole merkki rintasyövästä vaan liittyy normaalin hormonitoiminnan vaihteluun ja joskus harvoin tulehduksiin.

Jos kipu on epätyypillistä, pysyvää ja voimakasta, voi ultraääni- ja mammografiatutkimus olla tarpeen.

– Rinnoissa tuntuvan kivun vuoksi ei kuitenkaan löydetä enempää rintasyöpätapauksia kuin oireettomien naisten seulontakuvauksissa, Vaalavirta kertoo.

Lue myös: Nina-äiti ihmetteli Nellyn, 6, sairastelua – vain viikkoja pelottavasta diagnoosista pikkusisko Hillan kuumeilu paljastui leukemiaksi

6. Vaikuttaako kudostyyppi siihen, miten hyvin tunnistaa muutokset rinnoissa?

Tiivis rintakudos lisää jonkun verran rintasyövän riskiä ja mahdollisia syöpään liittyviä muutoksia voi olla vaikea havaita tiiviistä kudoksesta.

– Jos oma rintakudos tuntuu kuhmuraiselta ja vaikeasti tunnusteltavalta, voi pyytää gynekologia tutkimaan rinnat. Tarvittaessa rinnat voidaan tutkia ultraäänitutkimuksella. Kyseessä on säteilyvapaa tutkimus, josta ei ole haittaa terveydelle, Vaalavirta kertoo.

Yleensä rintakudoksen tiivis rakenne huomataan viimeistään ensimmäisessä rintasyöpäseulontatutkimuksessa eli mammografiassa.

Suomessa kutsu mammografiatutkimukseen lähetetään jokaiselle 50–69-vuotiaalle naiselle kahden vuoden välein.

Katso myös video: Tarjan sairausmatka sai pisteen, kun hänelle tehtiin uusi nänni. Juttu jatkuu videon alla.

Lue myös: Saida Kilpisuon vaimo kuoli pian yhteisen lapsen syntymän jälkeen: "Leskeyden tabu on ollut minulle iso yllätys"

7. Miksi rinnat tutkitaan välillä ultraäänellä, välillä mammografialla ja toisinaan molemmilla? 

Rintojen tutkimustapa määritetään tutkittavan iän perusteella.

Yli 35-vuotiaiden rinnat tutkitaan ensisijaisesti mammografialla. Nuorempien potilaiden rinnat tutkitaan yleensä  ultraäänitutkimuksella, jota tarvittaessa täydennetään mammografialla.

Ultraäänitutkimus on siis perustutkimus, jos kyseessä on alle 35-vuotIas nainen. Sama pätee raskauden ja imetyksen aikana.

– Toisaalta, jos nuorella potilaalla on suvussa rintasyöpää, voidaan magneettitutkimusta suositella jo alle 35-vuotiaille.

8. Onko mammografiatutkimus kivulias?

Mammografiatutkimuslaitteet ovat viime vuosina kehittyneet.

– Ne ovat anatomisesti paremmin suunniteltuja, mikä vähentää rintoihin kohdistuvaa venytystä. Sen ansiosta potilaiden tutkimuksen aikana kokema kipu on vähäisempää kuin aiemmin.

Vaalavirta muistuttaa, että vaikka mammografia olisi aiemmin aiheuttanut kipua tai se olisi aiheuttanut kipua tutulle, ei tutkimukseen sen vuoksi kannata jättää menemättä.

– Tutkimus on nopeasti ohi ja monet potilaat kokevat mammografian enemmänkin epämiellyttävänä kuin kivuliaana.

Lue myös: Lääketieteen sukupuolivinouma vaarantaa naisten terveyden ja talouden: "Oireita saatetaan vähätellä ja tulkita väärin riippumatta sairaudesta"

9. Onko levinnyt rintasyöpä parantumaton sairaus?

Levinnyt rintasyöpä on edelleen sairaus, joka ei ole parannettavissa.

– Elinaikaa voidaan kuitenkin nykyisillä hoidoilla lisätä hyvin pitkilläkin ajoilla. Hoidot ovat kehittyneet hurjasti eteenpäin.

10. Pitääkö transnaisten tai -miesten osallistua rintasyöpäseulontoihin?

Transnaisilla mammografiaseuranta tapahtuu normaalin seulontamenettelyn mukaan, sillä Suomessa seulontakutsu lähetetään kaikille, jotka ovat juridiselta sukupuoleltaan naisia. 

Seulonnat alkavat 50-vuotiaana ja jatkuvat 69-vuotiaiksi asti. 

– Feminisoivan lääkehoidon kulmakivi on estrogeeni, johon liitetään antiandrogeeninen valmiste. On yksittäisiä tapauksia, joissa sukupuolenkorjausprosessin lääkehoidon aikana potilaalta on löytynyt rintasyöpä, Vaalavirta kertoo.

– He, jotka käyttävät hormonihoitoa, mutta eivät saa kutsua rintasyöpäseulontoihin, voivat keskustella rintojen tutkimuksista rutiinilääkärikäynnin yhteydessä. Myös terveyskeskukseen tai yksityiseen lääkäriin voi olla yhteydessä.

Transmiehet eivät puolestaan saa kutsua rintasyöpäseulontatutkimuksiin, koska kukaan juridiselta sukupuoleltaan mies ei kutsua saa.

– Mikäli transmiehen rintoja ei ole poistettu, on mammografiatutkimukseen syytä hakeutua itsenäisesti yli 50-vuotiaasta 69-vuotiaaksi asti noin kahden vuoden välein.

– Rintarauhaskudosta jää jäljelle silloinkin, kun rinnat poistetaan, mutta testosteronihoitoa käyttävän rintasyöpäriski on pieni.

Lue myös: "Ajattelin, että isä on lähtenyt toipumaan" – miksi kuoleva virkoaa äkillisesti juuri ennen menehtymistään?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!