Missä Humppila sijaitsi, kun ensimmäiset dinosaurukset astelivat maapallolla? Uuden kartan avulla voit kurkistaa, missä kotikaupunkisi oli satoja miljoonia vuosia sitten

Maapallomme ei suinkaan ole näyttänyt tältä koko 4,6 miljardin tähänastisen ikänsä ajan. Joskus mannerlaatat ovat olleet yhtä jättiläismannerta, jotka ovat sittemmin erkaantuneet ja sitten palanneet taas yhteen, ja jälleen lähteneet eri teille.

Tutkijat pystyvät silti mallintamaan, missä esimerkiksi Helsinki, Turku tai Kihniö ovat sijainneet kymmeniä ja satoja miljoonia vuosia sitten.

Ian Websterin  suunnittelemasta kartasta voi vuosiluvun lisäksi katsoa, miltä maapallo on näyttänyt esimerkiksi ensimmäisten kasvien tai dinosaurusten kehittyessä.

– Kartta osoittaa, että ympäristömme on dynaaminen ja pystyy muuttumaan, Webster kertoo CNN:lle.

Kartta on rakennettu C.R. Scotesen geologisia malleja havainnollistavan kartan päälle. Se ulottuu 750 miljoonan vuoden päähän, hieman ennen kuin ensimmäiset kasvit alkoivat kukoistaa merissä.

Kirjoittamalla haluamansa kaupungin nimen kartta etsii sen sijainnin miljoonien vuosien takaa. Websterin mukaan he halusivat havainnollistaa monimutkaista dataa ja antaa helpon oppimisvälineen opettajille ja kaikille historiasta kiinnostuneille.

– Sen tarkoitus on herättää kiinnostusta ja toivottavasti myös kunnioittaa tutkijoita, jotka työskentelevät joka päivä ymmärtääkseen maailmaamme ja sen menneisyyttä paremmin, Webster sanoo.

Tulevaisuudessa uusi jättiläismanner?

Websterin mukaan maapallon historia ulottuu pidemmälle kuin usein kykenemme ymmärtämään, ja nykyisten mannerlaattojen ja mantereiden asettelu on suhteellisen lyhyt hetki ajassa.

Nykyisenä tuntemamme mantereet ovat alkaneet asettua paikoilleen noin 200 miljoonaa vuotta sitten, kun viimeisin jättiläismanner Pangea hajosi. Se ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä; vielä 20 miljoonaa vuotta Suomen ja nykyisten naapureidemme Ruotsin tai Viron välillä ei ollut merta laisinkaan.

Eikä planeettamme muuttuminen ole pysähtynyt nytkään, vaan maankuori allamme on hitaassa liikkeessä.

– Se tulee näyttämään todella erilaiselta tulevaisuudessa, Webster toteaa.

Tutkijat ovat esittäneet teorioita, että Afrikka tulee törmäämään Eurooppaan, ja Australia sulautuu yhteen Aasian kanssa, NASA kertoo.

Noin 250 miljoonan vuoden päästä maapallo saattaakin olla jälleen yhtä jättiläismannerta, jota tutkijat kutsuvat nimellä Pangea Ultima.

Voit kokeilla Ian Websterin suunnittelemaa karttaa tällä verkkosivulla.