Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö julkaisi perjantaina talvilajien tukirahat ensi kautta varten. Omaa tukipottiaan kasvattivat muun muassa jääkiekko ja yhdistetty, kun taas alppihiihdon ja pikaluistelun rahapotit pienenivät. Huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Lehtimäen mukaan tukien taustalla isona ohjaavana elementtinä on toiminut menestys ja menestyspotentiaali.
Olympiakomitean huippu-urheilun tukipäätöksissä jatkettiin kesälajien puolella nähtyä mallia, jossa iso päämäärä liittyi tehokkuuteen.
– Menimme aiemmin leveämmällä mallilla, jossa euron merkitsevyys ei ollut niin raskas. Nyt on pyritty tulemaan kapealle ja saamaan eurolle sekä vastinetta että merkittävyyttä. Nyt on aika raa’asti käännytty menestykseen tähtäämiseen. Toinen jalka on vastuullisesti tulevaisuuden menestyksen rakentamisessa, mutta toinen jalka on tässä ja nyt, Lehtimäki perkaa tausta-ajatusta MTV Sportille.
– Meillä on ollut kolme keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin se, että rakennamme entistä vahvempia menestyjien prosesseja, oli sitten kyse joukkueesta tai yksilöistä, jotka tähtäävät ihan tämän päivän tai huomisen menestykseen. Toinen on tavoittaa nuoria pikkuisen aiemmin kiinni lajien pariin. Siinä iso juttu on se, että pystyttäisiin tukemaan silloin, kun sitä tukea eniten tarvitaan. Kolmas ja tärkeä asia on keskittäminen. Jotta eurolle saataisiin isoa vaikuttavuutta, niin ollaan pyritty löytämään ammattimaisen urheilun kotipesiä, mihin saataisiin asiantuntijuutta ja ammattimaista valmentamista. Tässä taas pyritään samalla kehittämään olosuhteita. Nämä ovat niitä keskeisiä ja isoja asioita toimintatapauudistuksen keskellä, Lehtimäki käy läpi.
Tuoreissa päätöksissä jääkiekko sai viime vuoteen verrattuna 50 000 euroa suuremman tuen. Yhdistetyllä kasvua tuli 45 000 euron edestä.
– Meillä erittäin iso panostus on liittynyt naisten jääkiekkomaajoukkueeseen. Se on näkynyt niin apurahatoiminnassa kuin myös näissä tukipäätöksissä. Sinne on tuotu yhteensä puoli miljoonaa euroa lisää tukea. Jääkiekkoliitto itse panostaa naisten toimintaan ja haluaa rakentaa sinne vankkaa pohjaa. Lyhyemmällä aikavälillä eteen tulevat kotikisat ja tässä on pyritty siihen, että sinne menevällä joukkueella pystyttäisiin saavuttamaan puoliammattimaisuus mahdollisimman nopeasti, Lehtimäki sanoo jääkiekon panostuksiin liittyen.
Yhdistetyssä taas koko toiminta on ottanut vahvoja kehitysaskeleita, mistä Lehtimäki jakaa kiitosta.
– Päävalmentaja Petter Kukkonen on vienyt lajia ryhdikkäästi, määrätietoisesti ja erittäin loogisella ajattelulla eteenpäin. Sinne kohdistuva rahasumma (215 000 euroa) ei ole mitenkään maailman suurin, mutta se kohdentuu aika pieneen porukkaan. Siellä on samalla aika nuori ryhmä, joka elättää meitä vielä kahden olympiadin ajan. Siellä keskitytään ennen kaikkea mäkihyppyosaamiseen, mikä on se seuraava pala, mikä pitää laittaa kohdalleen, jotta pojat nousevat mitalikantaan, Lehtimäki perkaa.
Pahiten leikkuri osui alppihiihtoon ja pikaluisteluun. Alppihiihdossa tukisumma pieneni 40 000 eurolla (nyt 120 000). Lehtimäen mukaan alppihiihdon tuessa näkyy se, että tällä hetkellä lajin huipulla ei ole hirveästi suomalaismenestystä.
– Siihen liittyen meillä on investointilogiikkaa, koska alppihiihdossa meillä on varsinkin nuoria naisia, jotka ovat pärjänneet hyvin nuorten MM-tasolla.
– Pikaluistelussa näkyy isosti se, että kolme olympiaurheilijaa lopetti tähän kauteen. (Mika) Poutala, (Pekka) Koskela ja (Elina) Risku, Lehtimäki avaa merkittävää taustatekijää.
Tukipäätöksissä iso tukijalka liittyy hyvin suoraan menestykseen. Jääkiekon (tuen kokonaissumma 420 000 euroa) lisäksi toisena kärkilajina toimii maastohiihto (414 400 €), joka toi Suomelle menestystä esimerkiksi helmikuun talviolympialaisissa Pyeongchangissa.
– Kyllä se huippu-urheilu on vähän sitä, että pelkkä hyvä työ – vaikka niin upeaa ja arvostettavaa kuin se onkaan – se ei vain riitä, jos lajiin ei kohdistu menestysodotuksia. Silloin se ei ole meidän listalla, huippu-urheilun yksikön pomo linjaa tiukasti.
– Kärkeen kohdistaessa pyritään rakentamaan valmennusprosesseja, jotka voisivat täten olla kansainvälisellä tasolla kilpailukykyisiä. Kohdistaminen tarkoittaa kuitenkin aina sitä, että jostain otetaan pois. Onhan se aika kipeää toimintaa suomalaisen urheiluyhteisön sisällä, mutta näkisin, että tämä koko prosessi on mennyt erittäin hyvässä yhteishengessä. Yhdessä tätä on rakennettu ja ei meillä ole ollut pulinaa tai arvostelua tätä tapaa kohtaan, Lehtimäki kiittelee.
Lehtimäen mukaan tukipäätöksissä on pyritty katsomaan vahvasti nykypäivään. Vanholliset ajattelumallit on pyritty unohtamaan.
– Aika rohkeasti on uskallettu liikkua ja katsoa eteenpäin, huippu-urheiluyksikön pomo summaa tukipäätösratkaisut.