Suuri osa ihmisistä kokee työnsä olevan merkityksetöntä – näillä aloilla puurtaminen tuntuu turhimmalta

Zürichin yliopiston tutkimuksen mukaan suuri osa ihmisistä kokee työnsä merkityksettömäksi. Moni uskoi ammattinsa olevan sosiaalisesti hyödytön. Tutkimus julkaistiin Work Employment and Society -lehdessä.

Onko "paskaduuneja" olemassa?

Amerikkalainen antropologi David Graeber väitti jo 2013, että suuri osa ammateista on itse asiassa "hevonkukkua" ja täysin hyödyttömiä. Aiheesta kirjankin kirjoittaneen Graeberin mukaan jopa 60 prosenttia ihmisistä on niin sanotussa paskaduunissa. 

Graeberin mukaan paskatyö on palkkatyötä, joka on "niin täysin turhaa, tarpeetonta tai haitallista, ettei edes työntekijä voi perustella sen olemassaoloa, vaikka kokeekin työehtojen mukaisesti velvollisuudekseen teeskennellä, ettei työ ole turhaa".

Miehen mukaan esimerkiksi ovimies, aulapalvelija tai PR-asiantuntija ovat turhia töitä. Hyödyttömiä ammatteja kuitenkin löytyi myös lakialalta, palveluammateista, talouspuolelta, puhelinmyynnistä ja johdon piiristä.

Lue myös: 20-vuotias tienaa tonneja viikossa extreme-siivouspalvelullaan: "Mitä likaisempi, sitä parempi"

Tutkimuksessa sosiologi Simon Walo analysoi dataa noin 1800 amerikkalaiselta, jotka tekivät 21 erilaista työtä. Tiedot oli kerätty 2015. Henkilöiltä kysyttiin esimerkiksi, kokivatko he työnsä vaikuttavan positiivisesti yhteiskuntaan, tai tuntuiko työ hyödylliseltä. 

19 prosenttia monien eri alojen työntekijöistä vastasi kieltävästi.

Näillä aloilla työ tuntui turhalta

Graeberin teoriassa vaikuttikin olevan ainakin osittainen totuuden murunen. Walon selvityksen mukaan ne henkilöt, jotka olivat joissakin miehen määrittämistä turhista töistä, antoivat todennäköisemmin negatiivisen vastauksen. Toisaalta monet Graeberin mainitsemat ammatit eivät päässeet listakärkeen.

Walon mukaan esimerkiksi liiketoiminta-, rahoitus- ja myyntialan työntekijät pitivät työtään sosiaalisesti hyödyttömänä lähes kaksinkertaisella varmuudella muihin verrattuna. Tyytymättömimpiä oltiin kuljetusalalla ja materiaalinsiirrossa sekä tuotantopuolella.

Myös toimistoissa työskentelevät assistentit sekä johtajat kokivat työnsä hyödyttömiksi. 

Yksityisellä puolella oli enemmän hyödyttömiksi koettuja töitä kuin julkisella tai voittoa tavoittelemattomalla sektorilla. Merkitykselliseksi työ koettiin oli esimerkiksi koulutus- ja kirjastoalalla. Palkkatyössä olevat olivat yrittäjiä tyytymättömämpiä; tiimissä työtä tekevät antoivat positiivisempia vastauksia kuin yksin puurtavat.

Lue myös: Vuonna 2016 Mervi jätti ihan tavallisen työnsä – sorvaa nyt uurnia: "Kyllä siinä on itselläkin itku herkässä"

Työn turhuus "riippuu monesta tekijästä"

Työn turhuuteen näyttäiskin vaikuttvaan moni tekijä työympäristöstä aina sosiaalisiin suhteisiin.

– Työntekijän arvio siitä, onko työ sosiaalisesti turhaa, on hyvin monimutkainen asia, Walo korostaa tiedotteessa.

Hän lähestyisikin aihetta monipuolisesti, sillä turhuuden tunne saattaa kummuta jostakin muusta kuin itse työstä. Graeber esimerkiksi määritti turhan työn "palkkatyöksi", mikä rajaa pois muun muassa yrittäjät.

– Se [turhuuden kokemus] riippuu monesta tekijästä, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä työn varsinaisen hyödyn kanssa, kuten Graeber väittää. Ihmiset voivat esimerkiksi pitää työtään sosiaalisena turhakkeena, koska huonot työolot saavat työn tuntumaan turhalta.

Lue myös: Onko työpäiväsi täynnä tällaisia asioita? Katastrofi aivojen terveydelle: "Elimistössä on jatkuvasti käynnissä stressireaktio"

Teoriaa "paskaduuneista" on kyseenalaistettu

Paskatyöteoriallaan otsikoihin päässyt Graeber menehtyi 2020. Hänen teoriaansa turhista ammateista on sittemmin kyseenalaistettu muiltakin tahoilta.

– "Paskatyöteoriassa" on jotakin tenhoavaa. Moni on tehnyt näitä töitä jossakin vaiheessa elämäänsä, ja se voi selittää, miksi Garberin teos on niin monille ihmisille samaistuttava. Hänen teoriansa ei kuitenkaan perustu mihinkään luotettavaan empiiriseen tietoon, Cambridgen yliopiston  Magdalena Soffia kommentoi.

Lue myös: Uuvuttaako työ, muttet tiedä miksi? Psykologi neuvoo tarkastelemaan kuutta asiaa

Katso myös: Quiet quitting on noussut ilmiöksi –tästä "hiljaisessa irtisanoutumisessa" on kyse

Lähteet: EurekAlert, University of Cambridge, Work Employment and Society