Selvityksen pysäyttävä tulos: Valtaosa yläkoulun opettajista havaitsee päivittäin nuorilla digipelaamisen haittoja

Lähes kaikki koulujen ammattilaiset ovat huolissaan digipelaamiseen tai sosiaaliseen mediaan liittyvistä haitoista nuorten elämässä.

– Tulokset ovat pysäyttäviä, toteaa projektipäällikkö, Pause-hankkeen projektipäällikkö Aino Harvola EHYT ry:stä.

Lue myös: Kansanedustajat korostivat aikuisten vastuuta ja sosiaalisen median haittoja koulurauhakeskustelussa

Tilanne herättää ammattilaisissa suurta huolta. Laitteiden hallitsemattoman käytön arvioidaan johtavan nuorten elämänhallinnan ja arjen häiriintymiseen, minkä lisäksi digitaalisten medioiden sisällöt ja niiden aiheuttamat tilanteet haastavat kasvattajat uudella tavalla. 

Kuten muidenkin vaikeiden elämäntilanteiden kohdalla, haitat ovat osin päällekkäisiä ja kasautuvat tapauskohtaisesti. 

Millaisista haitoista puhutaan?

– Jaksamisen haasteita, elämänhallinnan haasteita, ajankäytön haasteita ja somessa lisäksi mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita sekä erityisesti minäkuva-kehonkuva-akselilla olevia haasteita, luettelee Harvola.

"Se on jatkuvaa"

Kuinka paljon opettajan työajasta menee häiriöiden kitkemiseen?

– Se on jatkuvaa. Useamman kerran oppitunnillakin voi tulla niitä häiriöitä ja keskeytyksiä opettamiseen ja oppimiseen, toteaa OAJ:n juristi Ira Hietanen-Tanskanen.

– Se on hyvin yleistä, arkista ja vie hirveän paljon aikaa oman työn ohella näitä asioita käsitellä, jatkaa Harvola.

Lue lisää: Uusi nettikiusaamisen muoto leviää TikTokissa

Turhautuneisuus pelisääntöjen toimimattomuuteen ja kokemus keinojen puutteesta saavat ammattilaiset kaipaamaan selkeämpiä linjauksia digilaitteista koulussa.

Moniammatillinen yhteistyö koetaan tärkeäksi, sillä eri työnkuvat tuovat mukanaan erilaisia nuorten kohtaamisen mahdollisuuksia, joista käsin on mahdollista puuttua haittoihin erilaisilla keinoilla.

Nuoret tietoisia haitoista

Moni ammattilainen kertoo oppilaiden olevan hyvin tietoisia haitoista, mutta kokee usein niihin vaikuttamisen olevan vaikeaa. Selvityksen mukaan vanhemmat ovat koulun ammattilaisia vähemmän huolissaan digihaitoista.

– Nuoret nostavat niitä asioita enemmän esille ammattilaisten kanssa kuin kotona, sanoo Harvola.

Koulun aikuisilta pyydetään apua esimerkiksi somesta löydetyn tiedon arviointiin tai kiusaamisen selvittelyyn. Selvityksen mukaan vastuu digilaitteisiin liittyvistä keskusteluista kasautuu henkilökunnan jäsenille, jotka ovat asiasta valmiiksi kiinnostuneita. Tämä voi olla luontevaa, mutta voi samalla huomaamatta eriarvoistaa kouluja.

"Kännykät ennaltaehkäisevästi pois"

EHYT-järjestössä toivotaan enemmän keskustelua kodin ja koulun kasvatuksellisesta työnjaosta. OAJ:ssa tahdotaan kännyköitä ylipäätänsä pois oppitunneilta.

– Paras ratkaisu olisi se, että kännykät olisivat ennaltaehkäisevästi mahdollista ottaa pois. Tiedetään, että kännykät häiritsevät opetusta ja oppimista, kertoo Hietanen-Tanskanen.

Lue lisäksi: Asiantuntijan mukaan sisältö, jota suomalaislapset näkevät sosiaalisessa mediassa, ei sovi edes iltauutisiin

Haittojen ohella on syytä puhua myös hyödyistä. Ammattilaiset kertovat, että digipelaaminen kehittää kielitaitoa ja antaa nuorille onnistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 

Hallitus on antamassa syksyllä eduskunnalle lakiesityksen, joka pyrkii antamaan kouluille lisää keinoja luoda paremmat mahdollisuudet työrauhaan. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson kertoo MTV Uutisille, että tuleva laki ei estä oppilaita tuomasta kännyköitä kouluun.

Selvitykseen saatiin 884 vastausta, joista 504 kappaletta oli nuorten huoltajilta ja 380 yläkoulujen henkilös­töltä. Lisäksi toteutettiin 13 kappaletta teemahaastatteluja. Laaja aineisto on jaettu kahteen julkaisuun, joista ensimmäisessä käsitellään koulujen henkilökunnan tarpeita nuorten digihaittojen suhteen.